Tammikuussa 2016 aloitti OYS:ssa työnsä Suomenkin mittakaavassa varsin uudenlainen yksikkö. Kyseessä oli operatiivisen tulosalueen elektiivisten (eli suunniteltujen) leikkausten
hoidonsuunnitteluyksikkö. Siellä huolehditaan nimensä mukaisesti leikkauksiin liittyvästä ajanannosta ja koordinoinnista. Verve* oli suunnittelemassa muutosta. 

 
Yksikkö tekee hoidonsuunnittelutyötä lähestulkoon kaikkiin operatiivisen tulosalueen leikkauksiin**. Sen 18 sairaanhoitajaa ja kaksi osastonsihteeriä ovat keskittyneet juuri hoidonsuunnitteluun, ja ovat erikoistuneet omille erikoisaloilleen. He toimivat ikään kuin suunnittelun ”hermokeskuksena” hoitaen yhteyksiä kaikkiin asianosaisiin.

 – Meidän työmme on varmistaa, että potilas on leikkauspäivän aamuna niin valmis leikkaukseen, ettei oikeastaan tarvitse kuin huomenta sanoa, kiteyttää yksikön tehtävän osastonhoitaja Sirpa Jämsä pilke silmäkulmassa.


Kun potilas pääsee leikkausjonoon,
aloittaa hoidonsuunnittelija työnsä.



Kun lääkäri poliklinikkakäynnin yhteydessä tai lähetteen perusteella päättää, että potilas tarvitsee leikkauksen ja hänet asetetaan leikkausjonoon, aloittaa hoidonsuunnittelija työnsä. Hän antaa leikkausajan ja huolehtii, että kaikki tarvittavat tutkimukset ja muut potilaan terveydentilaan ja leikkaukseen liittyvät asiat huomioidaan ajoissa. Hoidonsuunnittelija tunteekin läpikotaisin sekä sairaalan sisäiset että potilasprosessit.

 Työ tehdään potilaan näkökulmasta ”etänä”: hoidonsuunnittelija järjestelee potilaan asioita kotiin ja on häneen yhteydessä vain kirjeitse ja puhelimitse. Sairaalaan tullaan yleensä vasta leikkauspäivän aamuna.

 – Keskitetty hoidonsuunnittelu on selkeää potilaalle, sillä hänellä on yksi ihminen, jolle voi soittaa ja kysyä ennakkoon kaikista leikkaukseen liittyvistä asioista, tiivistää kehitystyössä alusta asti mukana ollut yksikön ylihoitaja Anitta Tanhua.

Leikkaukset on saatu suoritettua vaaditussa aikataulussa virkatyönä lisätöiden sijasta.



Keskittämisellä on saavutettu paljon jo runsaassa puolessa vuodessa. Ehdottomasti merkittävimpänä asiana Tanhua mainitsee hoitotakuun: yksikkö on ollut yhtenä mukana tehostamassa toimintaa niin, että leikkaukset on saatu suoritettua vaaditussa aikataulussa virkatyönä lisätöiden sijasta. Leikkaussalien kapasiteetti on saatu keskitetyn ajanannon ansiosta parempaan käyttöön, ja hoidonsuunnittelu on saanut kauttaaltaan yhtenäiset tehtävät, työtavat ja tavoitteet, jolloin prosessin laatu on tasaista.

 – Voisin ajatella, että hoidonsuunnittelun keskittäminen on tuonut työrauhaa paikkaan jos toiseen. Hoidonsuunnittelijat saavat keskittyä omaan tehtäväänsä, ja henkilökunta poliklinikoilla, leikkaus- ja vuodeosastoilla omaansa, Jämsä puntaroi muutoksen vaikutuksia.

**Hoidonsuunnittelutyötä tehdään operatiivisella tulosalueella mm. gastro-, käsi-, jalka-, neuro-, ja verisuonikirurgian, pää- ja kaulasairauksien, ortopedian ja selkäortopedian, urologian, tekonivelten ja erilaisten syöpäsairauksien elektiivisiin (eli suunniteltuihin) leikkauksiin. Hoidonsuunnittelijat tekevät yhteistyötä kaikkien asianosaisten kanssa aina kirurgeista anestesialääkäreihin, leikkaussalien käyttöpäälliköistä heräämöjen, osastojen ja poliklinikkojen henkilökuntaan, ja toki myös potilaisiin.

31.1.2017

 

Lue lisää

Miten suunnitteluprosessi toteutettiin, kauanko se kesti?
Miten täysin uusi yksikkö ja tapa toimia otetaan käyttöön?
Miten varmistetaan onnistunut käyttöönotto?
Vinkkejä muutokseen
Hoidonsuunnitteluyksikkö kirurgin näkökulmasta


*Verven Työnantajapalvelut on tarkoitettu tilanteisiin, joissa työ muuttuu,
työn sujuvuudessa on ongelmia ja työhyvinvointi on koetuksella.



Yksikön ylihoitaja Anitta Tanhua.


Hoidonsuunnittelu Optan hoidonsuunnittelijoita ja oikealla osastonhoitaja Sirpa Jämsä.

Hoidonsuunnitteluyksikkö Opta avasi ovensa pian sitä edeltävän kehittämishankkeen jälkeen. Verven asiantuntijatuki ei loppunut siihen. Kehittävä käyttöönotto menetelmineen on johdon tarjoama tuki esimiehille ja työyhteisölle uuden yksikön aloittaessa toimintansa.




Lue tästä lisää työnantajien kokemuksia Vervestä: