Miten työuria pidennetään? Viisi vinkkiä arkeen

Tämän hetken yhteiskunnallisesti polttavin kysymys on, kuinka saada suomalaiset tekemään töitä enemmän ja pidempään. Hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on aikaansaada 5 %:n tuottavuushyppy, johon yhdeksi keinoksi on esitetty työajan pidentämistä sadalla tunnilla.

Keinojen tehokkuudesta on kuitenkin eri osapuolilla ja asiantuntijoilla hyvin erilaisia näkemyksiä. Yhteiskunnan tasolla tehtävät poliittiset päätökset vaikuttavat vahvasti rakenteisiin, joilla työuria pidennetään. Väitän kuitenkin, että ainakin yhtä suuri vaikutusvalta on jokaisella työnantajalla ja työntekijällä, kun he tekevät arjessa omia ratkaisujaan.

Mitä nämä arjen ratkaisut sitten ovat ja miten niitä löydetään? Työpaikoilla on tehty paljon työntekijöiden työkyvyn tukemisen eteen silloin, kun ongelmia alkaa näkyä: työssä suoriutumisen ongelmia, motivaation puutetta, terveyshuolia, sairauspoissaoloja jne. Työpaikoilla on malleja varhaiseen puuttumiseen, esimiestyöhön on kiinnitetty enemmän huomiota, työterveyshuolto on entistä kiinteämmin mukana toiminnassa.

Kaikista yrityksistä huolimatta ongelmia ei aina saada ratkaistua. Ratkaisut ja keinot ovat olemassa, mutta mistä niitä pitäisi etsiä? Tässä viisi vinkkiä arkeen, kuinka työuria pidennetään:

1) Työkyky lähtee työstä

Usein terveysongelmat vievät huomion työstä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Vaikka terveys onkin tärkeä osa työkykyä, sitä ei voi tarkastella irrallisena asiana. Jos työhön halutaan vaikuttaa, pitää huomio kiinnittää nimenomaan siihen. Työtä tarkastelemalla löytyy aina paikallisesti liikkumavaraa ja mahdollisuuksia, kunhan ne osataan kaivaa esiin.

2) Tilanteet ovat yksilöllisiä

Jokaisen työntekijän ja työpaikan tilanne on yksilöllinen, siksi myös ratkaisujen pitää olla yksilöllisiä. Tämän takia tilanteen perusteellinen ja laaja-alainen analyysi on tarpeen. Ilman tilannekuvaa on mahdotonta löytää osuvia ratkaisuja.

3) Ratkaisuja ei voi tehdä yksin

Ratkaisut löytyvät yleensä vuoropuhelusta, jossa saadaan uusi tulkinta umpikujamaiseen tilanteeseen. Työntekijä, työnantaja, työterveyshuolto ja muut tarvittavat osapuolet pitää saattaa yhteiseen keskusteluun, jossa yhteinen näkemys ja uusi tulkinta kokonaisuudesta luodaan.

4) Vaatii uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta

Työkyvyn ongelmatilanteet ovat usein todella monimutkaisia ja muotoutuneet pitkien aikojen kuluessa. Monimutkaisiin ongelmiin eivät päde yksinkertaiset vastaukset. Ratkaisuja on, mutta niiden löytymiseen tarvitaan usein ulkopuolista ohjausta, joka vie prosessia eteenpäin. Tarvitaan myös uudenlaista osaamista ja välineitä, jotka mahdollistavat osapuolten oppimisprosessin. Tällainen toimintatapa haastaa perinteisen asiantuntijuuden. Esimerkki tällaisesta uudenlaisesta toimintatavasta on Navigo, jonka avulla on saatu aikaan hyviä tuloksia.

5) Työnantajien tulee vaatia tuloksia

Työnantajat maksavat valtaosan kustannuksista, jotka liittyvät sairauslomiin, työkyvyttömyyteen ja tekemättömään työhön. Työnantajat maksavat myös työterveyshuollon ja kuntoutuksen kustannuksia, vaikka myös yhteiskunta osallistuu kustannuksiin. Tähän saakka työnantajat ovat hämmästyttävän vähän olleet kiinnostuneita työkyvyn edistämiseen liittyvien toimenpiteiden tuloksista. Vain osa niistä työnantajista, joiden kanssa olemme olleet kuntoutusyhteistyössä, on ollut kiinnostuneita esim. ASLAK- ja TYK-kuntoutuksen tuloksista.

Avaimet työurien pidentämiseen ovat meidän kaikkien käsissä. Niillä samoilla avaimilla löytyvät keinot myös työhyvinvoinnin parantamiseen.