NEET-nuoret ja reitti matalan kynnyksen palveluihin

Vihdoin nuorten ammatillisen kuntoutuksen saralta on kuulunut uutisia, joita olemme pitkään odottaneet. Kela aloitti 1.3.2018 kokeilun, jossa nuoret pääsevät ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ilman lääkärin B-lausuntoa ja diagnoosia. Lisäksi samaan aikaan kilpailutettiin Nuotti-valmennus, johon pääsemiseksi ei myöskään tarvitse olla diagnoosia.

Hyviä uutisia on paljon. Kela on panostanut myös nuorten ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen yhdistämiseen. Kehitteillä on lisää matalan kynnyksen palveluita, joihin nuoret pääsevät ilman diagnoosia ja joustavasti. Verven SaKu-hanke pääsi mukaan tähän kehitystyöhön.
 

Kaksi väylää ammatilliseen kuntoutukseen:

Siis eikö ole enään mitään kriteereitä? Onko villiinnytty ihan kokonaan? Ei sentään.
Vanha perinteinen reitti B-lääkärinlausuntoineen ja hakemuksineen säilyy edelleen osalle nuorista.

AKSE tarkoittaa ammatillista kuntoutusselvitystä ja 
TEAK työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta.*
 

Uudet palvelut ja niin hakeutuminen koskevat nuoria, jotka eivät ole opiskelemassa, työelämässä tai suorittamassa siviili- tai asepalvelusta. He kuuluvat NEET-nuoriin (not in employment, education or training). Kriteerinä on nuoren toimintakyvyn alentuminen, mutta tarkastelussa on myös nuoren kokonaiselämäntilanne. Nuorella voi olla vaikeuksia noudattaa ”normaalin työelämän” arkirytmiä eli päivällä ollaan töissä ja yöllä nukutaan. Omien asioiden vastuullisessa hoitamisessakin voi olla puutteita. Kapea sosiaalinen elämä ja haasteet läheissuhteissa voivat olla kuormittavia tekijöitä. Nuoren itsenäistyminen ja aikuiseen elämänvaiheeseen siirtyminen eivät ole sujuneet ongelmitta.
 

Lomakkeita ei tarvitse täyttää eikä 
varata aikaa lääkärille B-lausunnon ja 
diagnoosin saamiseksi.

Nuoren ohjautuminen ammatillisen kuntoutuksen piiriin lähtee siitä, että nuori itse tai tukiverkosto ilmoittaa Kelaan nuoren kiinnostuksen kuntoutukseen. Kela haastattelee nuoren ja tekee sen perusteella päätöksen. Lomakkeita ei tarvitse täyttää eikä varata aikaa lääkärille B-lausunnon ja diagnoosin saamiseksi. Kooste haastattelusta ja muut tarvittavat asiakirjat Kela lähettää palvelutuottajalle ja ammatillinen kuntoutus voi käynnistyä.
 

Mitä hyötyä nuorelle on ammatillisesta kuntoutuksesta 
ja milloin hakeutuminen on ajankohtaista?

Ajatuksena uudistamisessa on, että nuori pääsee riittävän ajoissa palveluihin ennen kuin ongelmat monimutkaistuvat. Apu on saatavissa joustavasti, ilman byrokratiaa. Ammatillisen kuntoutuksen kautta nuori saa itselleen hänen taitojaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaavan koulutussuunnitelman. Tämä tukee samalla nuoren itsetuntemusta.

Nuorella voi olla taustalla pettymyksiä opintoihin liittyen ja siksi on tärkeää, että hän saa uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa. Olen kuullut monen nuoren sanovan ammatillisen kuntoutusselvitysjakson lopussa, että ovat hyötyneet juuri siitä, että ovat saaneet uudestaan uskoa heille sopivan opinto- ja työelämän reitin löytymiseen. He ovat kokeneet, että mahdollisuus on sittenkin olemassa.
 

Monet kertovat hyötyneensä siitä, 
että ovat saaneet uudestaan uskoa sopivan 
opinto- ja työelämän reitin löytymiseen.

Ammatillisen kuntoutus lähtee aina liikkeelle omien tavoitteiden asettamisesta ja konkreettisten etappien määrittelemisestä. Samalla pohditaan mitä tukitoimia nuori tarvitsee matkallaan. Nuori voidaan ohjata lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin, mietitään mahdolliset tukitoimet opintojen ajalle ja tehdään tarvittaessa terapiasuosituksia.

Nuorelle voi olla merkityksellistä, että kuntoutuksen aikana voimme yhdessä selvitellä esimerkiksi solmuun menneitä raha-asioita. Muilta ammatillisessa kuntoutuksessa olleilta nuorilta saatu vertaistuki on myös kullan arvoista. Nuoresta on helpottavaa huomata, ettei ole ainoa, jolla opinnot eivät ole edenneet suunnitellusti tai sosiaaliset tilanteet jännittävät ja ahdistavat. Yhdessä nuoret miettivät ja löytävät ratkaisuja näihin tilanteisiin.

Ammatilliseen kuntoutukseen nuori ohjautuu monesti jonkin viranomaisverkoston kautta, joita ovat esimerkiksi etsivä nuorisotyö, oppilaitos tai mielenterveyspalvelut. Ajatus ammatillisesta kuntoutuksesta herää, kun nuoren tilanteesta ei ole saatu muodostettua kokonaiskuvaa ja on epäselvää miksei nuoren asiat etene. Meidän roolimme on myös olla ns. ulkopuolinen taho, joka käy nuoren kanssa läpi hänen tilannettaan ja sopivia ratkaisukeinoja. Siksi on tärkeää, että yhteistyö nuoren läheis- ja viranomaisverkoston kanssa toimii jo ennen kuntoutusjaksoa, sen aikana ja varsinkin lopussa, kun tehdyn suunnitelman käynnistäminen on edessä. 

Jokaisen verkoston jäsenen on hyvä miettiä, 
mitä itse voi tehdä tukeakseen nuorta 
matkalla hänen tavoitteisiinsa.

On ehdottoman hieno asia, että nuoriin panostetaan ja heille kehitetään nopeasti ja joustavasti reagoivia matalan kynnyksen palveluita. Nuoret tarvitsevat elämäänsä toivoa tulevaisuudesta, että heille tuodaan esille mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. On hyvä, että kuntoutukseen pääsemiseen on monenlaisia väyliä. Toivottavasti näistä uusista avauksista syntyy pysyviä käytäntöjä.