Kerro kaverille

Julkaistu 21.09.2018 kategoriassa Blogi

Miten puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella? Miten kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua? Näihin jonkun viisaamman esittämiin kysymyksiin päätin reilu kymmenen vuotta sitten tutkielmani, missä kehitin silloisessa sosiaalialan työssäni työparini kanssa narratiivista haastattelumenetelmää. Silloin ja yhä mietin, mistä hyvä asiakaskohtaaminen ja kuulluksi tulemisen kohtaaminen syntyy? Miten kohdata ja kuunnella asiakasta ainutlaatuisena yksilönä, elämäntarinansa rikastuttamana oman elämänsä asiantuntijana?

Kuntoutuja-asiakkaamme tulevat hyvin erilaisten tarpeiden ja odotusten kanssa palveluihimme. Jokaisen elämäntilanne on ainutlaatuinen ja arvokas. Osa kuntoutujista on pitkään harkinnut kuntoutukseen hakeutumista ja odottanut myönteistä kuntoutuspäätöstä, kun taas toinen voi tulla palveluun ”pikakomennuksella”, päivän varoitusajalla peruutuspaikalle.

Ammatillisessa kuntoutuksessa tavoitteena on aina 
työelämään pääseminen tai palaaminen, mutta 
kuntoutujien yksilölliset tavoitteet ovat monimuotoisia.


Kuntoutujalla voi olla monta estettä raivattavana ennen kuin työllistyminen on realistista. Toisinaan työllistyminen tapahtuu jo kuntoutuksen aikana. Puhumattakaan yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Väitän kuitenkin, että kuntoutujia yhdistää yksi asia; halu tulla kuulluksi ja kohdatuksi aidosti.

Kuulen usein kuntoutujiltamme, että toimipaikkaamme on helppo tulla. Samoin saamme palautetta, että ilmapiiri on rento ja vapautunut. Voiko kuntoutus olla asiantuntevaa, jos ilmapiiri on rento? Vähän sama kuin kysyisi saako koulussa viihtyä? Kenties kuulluksi tulemisen edellytykset luodaan rennolla ja vapautuneella ilmapiirillä. Vahva substanssiosaaminen luo vapautunutta ilmapiiriä. Ammattilaisen ei tarvitse ”piiloutua” virallisuuden verhoon.

Kysymys taitaa olla myös arvoista ja ihmisenä ihmiselle olemisesta. Huolimatta siitä, että kuntoutustyöntekijänä minulla voi olla kuntoutujan kanssa mielipide-eroja, voin mielestäni avoimuudella ja aitoudella luoda kuulluksi tulemisen tunnetta näkemyseroista huolimatta.

Kuntoutusohjaajana rooliini kuuluu 
toisaalta uskoa kuntoutujan unelmiin, mutta myös 
tarkastella realistisesti kuntoutujan suunnitelmia.


Tehtävämme on kannustaa ja tukea, mutta myös tarvittaessa etsiä uusia vaihtoehtoja. Usein palaan asiakastyössä myös ihmiskäsitykseni ja oman arvomaailmani äärelle; miten itse haluaisin tulla kuulluksi, entä jos itse olisinkin kuntoutujan paikalla uudessa elämäntilanteessa?

Kuntoutujat ryhmäytyvät ja tutustuvat usein todella nopeasti. Kuntoutujia seuratessa olen huomannut, että monella on suuri tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi myös kuntoutusryhmässä. Usein parin rohkeamman kuntoutujan tehdessä keskustelunavauksia, moni hiljaisempikin lähtee rakentavaan keskusteluun mukaan. Hyvin nopeasti ryhmässä tapahtuu myös tunnetasolla paljon. Kuunnellaan tarkasti ja annetaan tilaa toisten kommenteille. Nyökytellään ja pudistellaan päätä, kysytään lisää ja näytetään läsnäoloa. Elekieli ja katsekontaksi viestii, että ryhmässä on turvallista vuorovaikuttaa, kenenkään kokemuksia ei arvoteta.
 

Aitoa kohtaamista ja kuuntelemisen taitoa 
voi oppia myös havainnoimalla kuntoutujia!


Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä jo kolmen päivän aloitusjaksolla kuntoutujat keskustelevat erittäin avoimesti, vaikka palvelun luonne ei ole ryhmämuotoinen kuntoutus. Hiljattain kuulin kuntoutujien juttelevan leikkisästi toisilleen ennen yksilöllisiä kuntoutussuunnitelmapalavereita, missä yhdessä keskustellen päätetään mm. jatkovaiheen ajankohdasta. ”Kukaan ei jää luokalle”, ”ketään ei jätetä”, ”kaikki jatkoon”, moni varmisteli myös toisen puolesta jatkomahdollisuuksia tutussa porukassa. Tyytyväisä ilmeitä, aitoa kohtaamista ja vastuunkantoa ryhmästä. Siitä olen itse ammentanut paljon voimaa mutta myös merkityksellisyyttä omaan työhön.
 

Työn merkitykselliseksi kokeminen on myös avainasemassa 
kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen taitoja kehitettäessä!


Itse koen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä merkittävää kuntoutusohjaajan työtä. Herkkyys ja kuntoutujien yksilöllinen ja aito kohtaaminen ovat laadukkaan työn perusta. Asianmukaista tietoa työmme tueksi saamme napin painalluksella, kiitettävää asiakaskohtaamista, herkkyyttä ja tilannesidonnaista vuorovaikutusta kehitämme työuran viimeiseen päivään asti!

Kerro kaverille

Kirjoittaja

Kirjoittaja Sari Seppä työskentelee ammatillisena kuntoutusohjaajana Turun toimipaikassamme.