Kun uni ei anna lainaa

Vuosikausien unettomuus ja sairastelu ajoivat uupumukseen. Kurssin myötä muodostunut selkeä päivärytmi oli ensimmäinen osa uutta arkea.

Sosiaalialan opintot sujuivat mallikkaasti ja terveyden asettamista haasteista huolimatta Asta Hannula toteutti haaveitaan myös musiikkialalla. Opintojen loppusuoralla univaikeudet keskeyttivät etenemisen ja levytyssuunnitelmakin vaikeutui. Lähes 20 vuotta kestänyt unettomuus ja sairastelu veivät työkyvyn kummaltakin alalta. 

Unettomuuden syitä selviteltiin ja diagnooseiksi vahvistuivat krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) ja krooninen unihäiriö, jolle ei löytynyt fyysistä selitystä. Näistä huolimatta Hannula yritti viimeiseen asti pysyä sosiaalialan töissä. Yksi päivä töitä tarkoitti kuitenkin useaa päivää sairauslomaa. Lääkäri etsi keinoja, joilla Hannula pärjäisi unisairauden kanssa ja antoi esitteen ammatillisesta kuntoutuskurssista.

Tilanteen vakavuuden hyväksyminen 
oli vaikeaa ja kurssille hakeutuminen 
tuntui jopa askeleelta taaksepäin.

Asta koki tilanteen vakavuuden hyväksymisen vaikeana ja kurssille hakeutuminen tuntui jopa askeleelta taaksepäin. Taustalla oli pitkä yksin yrittämisen historia, joten avun vastaanottaminen tuntui vieraalta.

Hannula joutui pinnistelemään, jotta osasi ajatella ammatillisen kuntoutuskurssin olevan se tie, joka täytyi kulkea paremman elämänlaadun saavuttamiseksi. Kurssin myötä syntynyt selkeä päivärytmi oli ensimmäinen osa uutta arkea. Paikka, johon mennä aamulla, tuntui tärkeältä. Omaohjaajan kanssa selvitettiin soveltuvinta työtä. Hannulan halu auttaa ihmisiä piti kiintopisteen jo tutuksi tulleella alalla. Kurssin työharjoittelujaksot toteutettiin erilaisissa tehtävissä kuin mitä Hannula oli aikaisemmin tehnyt. Tavoitteena oli löytää työtehtävät, jotka eivät kuormita häntä liikaa. 

Työharjoitteluissa sai tärkeää tietoa 
itsestään työntekijänä, mikä auttoi 
tunnistamaan omat vahvuudet työelämässä.

Työharjoittelujen aikana Hannulan soveltuvuus sosiaalialalle vahvistui. Hänen tuli suuntautua työtehtäviin, joissa vastuu ja henkinen kuormittavuus ovat sopivassa suhteessa. Uuden näkemyksen myötä Hannulasta alkoi tuntua, että hänellä on mahdollisuus päästä takaisin työelämään ja jaksaa siellä.

Työharjoitteluissa Hannula sai tärkeää tietoa itsestään työntekijänä, mikä auttoi häntä tunnistamaan omat vahvuutensa työelämässä. Hannulan tulevaisuuden suunnitelmana on suorittaa loppuun sosiaalialan opinnot ja siten helpottaa soveltuviin työtehtäviin hakeutumista työmarkkinoilla. 
 

Julkaistu Työkyky-lehdessä 1/2014.