KIILA-kuntoutuksesta keinoja työssä jaksamiseen

Ammatillinen KIILA-kuntoutus on tarkoitettu tukemaan työkykyä ja edistämään pysymistä työelämässä. Merja Hulkkonen sai kuntoutuksesta konkreettisia keinoja työn hallintaan ja tukea terveyden edistämiseen.

Päiväkodin johtajana Oulun kaupungilla työskentelevä Merja Hulkkonen hakeutui Kelan KIILA-kuntoutukseen työterveyslääkärin suosituksesta.

- Minulla oli terveydellisiä haasteita, jotka olivat hallinnassa, mutta voisivat muuttua vakavammiksi, jos en pitäisi itsestäni huolta. Lisäksi työni on hyvin kuormittavaa. Tuntui hyvältä ajatukselta pysähtyä tarkastelemaan terveyteen ja työhön liittyviä haasteita kokonaisuutena, Merja Hulkkonen kertoo.

Merja Hulkkonen osallistui Vervessä ammattialakohtaiseen KIILA-kurssipalveluun, joka alkoi syksyllä 2018. Kuntoutus koostui kolmesta jaksosta, joiden välissä oli työpaikalla tehtäviä välitehtäviä. KIILA-kuntoutuksessa kuntoutuja, lähiesimies ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä koko kuntoutusprosessin ajan. Lisäksi kuntoutujalle nimetään Vervestä oma kuntoutusohjaaja. 

Ratkaisuja työn haasteisiin

Tärkeänä tavoitteena Merja Hulkkoselle oli löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välille sekä keinoja työn hallintaan.

- Työssäni pitää hallita isoja kokonaisuuksia laidasta laitaan. Kun haluaa tehdä työnsä hyvin, niin tulee helposti tunne, että ei selviydy kaikesta. Tästä seuraa kuormitusta, Merja Hulkkonen toteaa.

Työpaikalla välitehtäviä tehtiin oman esimiehen kanssa ja lisäksi oli tapaamisia Verven kuntoutusohjaajan kanssa. Yhdessä  laadittiin välitavoitteita ja pohdittiin niissä edistymistä.

- Pääsimme Merjan kanssa pureutumaan arkityön ytimeen. Esimiehen näkökulmasta oli erittäin antoisaa, että pääsimme avaamaan päiväkodin johtajan arkea todella konkreettisella tasolla. Opin entistä paremmin ymmärtämään, mitkä asiat arjessa kuormittavat ja mitkä ovat pahimpia aikasyöppöjä. Kyllähän tämä on ollut sellainen yhteinen oppimisprosessi, Merjan esimies, aluepäällikkö Harri Kauppinen toteaa. 

- Saimme tämän reilun vuoden aikana luotua työhöni hyviä struktuureja, joiden avulla voin nyt etukäteissuunnittelulla vähentää omaa työtaakkaa. Nyt on helpompaa saada työpäivät ja viikot ojennukseen ja suunniteltua työtä siten, että ylityötä ei kerry, Merja Hulkkonen kertoo.

Tukea terveyden edistämiseen

Työhön liittyvien tavoitteiden lisäksi  KIILA-kuntoutus sisältää hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tavoitteita. Kuntoutuja saa ohjausta työfysioterapeutilta ja psykologilta sekä tapaa jakson aikana myös lääkärin. 

- Kuntoutuksen myötä opettelin pitämään kiinni tasapainoisesta ateriarytmistä. Aloin esimerkiksi pitämään lounastauon, jonka olin aiemmin helposti jättänyt väliin. Siitä on ollut moninkertainen hyöty jaksamisen kannalta, Merja Hulkkonen kertoo.

- Sain kuntoutuksesta yksilöllisiä liikuntaohjeita ja aloin liikkua säännöllisesti. Oli ihana huomata oma edistyminen. Minulla jäi 10 kiloa kuntoutusjaksolle ja suorituskykyni parani, hän sanoo. 

Kokonaisvaltaista työkyvyn huomioimista

- Mielestäni oli äärettömän hyvä, että mukana kuntoutuksessa olivat myös oma esimieheni ja työterveyshoitaja. Pystyimme yhdessä miettimään työssä olemisen kokonaisuuttani ja sitä, mitä me voimme kolmistaan tehdä, että jaksaisin tehdä työtäni eläkkeelle asti. Tärkeää oli myös kuntoutusjaksolla saatu asiantuntijoiden ja ryhmän tuki, muiden kokemukset ja hedelmälliset keskustelut, Merja Hulkkonen kertoo. 

- Esimiehen näkökulmasta tämä prosessi oli hyvä kokonaisuus, jossa tuettiin kuntoutujaa kokonaisvaltaisesti. Itse olin tässä mukana Merjan työhön liittyvissä tavoitteissa. Pidän tärkeänä, että kuntoutuksessa huomioitiin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli yhdessä työelämän kanssa. Työtä ja muuta elämää ei voi erottaa toisistaan, sillä se miten voit, vaikuttaa työhön ja taas toisin päin, Harri Kauppinen toteaa.

- Suosittelen kyllä kuntoutukseen hakeutumista. Työelämä on todella haastavaa nykyään. Minulle oli erittäin hyödyllistä pysähtyä miettimään, mihin haluan aikaani ja jaksamistani käyttää sekä miten jaksan siinä, mitä haluan tehdä, Merja Hulkkonen kiteyttää.

Teksti: Sari Eskelinen Kuva: Johanna Suutari

Vuoden 2020 alusta KIILA-kuntoutusta järjestetään kurssipalvelun lisäksi yksilöpalveluna, joka sisältää useampia yksilöllisen valmennuksen käyntikertoja kuin kurssipalvelu. Voit lukea lisää KIILA-kuntoutuksesta täältä.