Verve oli ensimmäinen taho, joka kannusti uudelle alalle

Mitä tehdä, kun nykyinen työ ei tunnu omalta, tai jos se vie voimavaroja liikaa? Ammatillisessa kuntoutuselvityksessä (Akse) ja työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa (Teak) tuetaan urasuunnitelmien teossa ja ammatinvalinnassa sekä alan soveltuvuuden varmistamisessa. Nämä auttoivat Satu U.:ta löytämään uuden työn toimialalta, joka tuntuu omalta. 

Työuupumuksesta ammatilliseen kuntoutusselvitykseen (Akse)

Satu valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1996, mutta hoitoala ei missään vaiheessa tuntunut omalta. 

-    Yritin löytää kipinän ja varmuutta sairaanhoitajan työhön päivittämällä tutkintoni opistotasoisesta AMK-tasoiseksi, mutta en osannut kohdistaa opinnoissani energiaa oikeisiin asioihin ja opinnot jäivät kesken. Opintojen vaatima itsenäinen työskentely oli minulle haastavaa ADD:n eli tarkkaavaisuushäiriön takia, toteaa Satu.

Satu jatkoi sairaanhoitajan työtä, vaikka riittämättömyyden tunne, jännitys sosiaalisista tilanteista ja virheiden tekemisen pelko söivät voimavaroja. Työ alkoi kuormittamaan ja lopulta tilanne ajautui siihen pisteeseen, että Satu jäi uupumuksen takia pitkälle sairauslomalle.

Kelan kehotuksesta Satu haki ammatilliseen kuntoutusselvitykseen (Akse) ja aloitti kuntoutuksen Vervessä. 

Aikaisemmin työkokeiluissa, -harjoitteluissa ja työvoimakoulutuksissa Satua oli kannustettu pysymään hoitoalalla, joten yllätys oli positiivinen, kun Vervessä kannustettiin miettimään avoimin mielin myös muita aloja.  

-    Verve oli ensimmäinen taho, joka kannusti minua miettimään myös muita alavaihtoehtoja, joten tämä oli minulle eräänlainen käännekohta. Omaohjaajani ymmärsi hoitolan haasteita ja minun tilannettani, kertoo Satu. 

Satu asetti tavoitteekseen löytää ala, joka tuntuisi omalta. Jo varhaisessa vaiheessa kaupan ala alkoi kiinnostamaan. Verven omaohjaajan tukemana Satu lähti etsimään myymälää, jossa voisi työkokeilun aloittaa. 

-    Tavoitteenani oli löytää liike, jossa olisi sopivasti asiakaspalvelua, sekä mielenkiintoisia tuotteita. ADD:n ansiosta pidän tavaroiden järjestelystä, joten ajattelin, että Tigerissä pääsisin järjestelemään kivoja, värikkäitä ja hauskoja tuotteita, sanoo Satu.

Kuntoutus ja oma sinnikkyys auttoivat löytämään työkokeilupaikan 

Lähdettyään Satarekrymessuilta Satu päätti poiketa Flying Tiger Copenhagenin, tuttavallisemmin Tigerin myymälässä. Tarkoitus oli selvittää kenen kanssa voi keskustella harjoittelupaikasta. Myymäläpäällikkö olikin paikalla, joten työhaastattelu tapahtui heti.  Haastattelun lopuksi sovittiin, että Satu tulee uudelleen käymään Porin Puuvillan myymälään. 

Satu muisteli Vervestä saatuja neuvoja ja valmistautui uuteen työhaastatteluun, mutta paikan päällä selvisikin, että haastattelua ei enää tarvita – Satu toivotettiin tervetulleeksi työkokeiluun!

Työkokeilu sujui hyvin ja Satu koki olevansa osa työyhteisöä. Erityisesti Satua lämmittivät asiakkaiden jättämät positiiviset palautteet. Nämä vahvistivat tunnetta, että oikea ala oli löytynyt. 

Verven kuntoutuksen Satu koki yksilölliseksi. 

Minua ja toiveitani kuntoutuksen suhteen kuunneltiin ja kuultiin aidosti.

-    Kuntoutus eteni mahdollisuudet, ei rajoitteet edellä. Kuntoutuksen aikana vahvuuksiani vahvistettiin entisestään ja opin nauttimaan onnistumisista, iloitsee Satu. 

Kuvassa Verven ammatillinen kuntoutusohjaaja Satu Timonen ja Satu U. 

Työkokeilu auttoi löytämään oman alan turvallisesti

Alan vaihto oli Sadulle iso asia. Sisäinen taistelu kaupan ja hoitoalan kesken oli kuormittavaa. Muutos tapahtui kuitenkin pikkuhiljaa eikä Sadun tarvinnut repäistä itseään irti hoitoalalta välittömästi. 

-    On hienoa, että työkokeilun kautta on ollut mahdollisuus lähteä turvallisesti kokeilemaan kiinnostavaa alaa omaohjaajan tukemana. Kynnys työkokeiluun on matala, sillä työkykyä ja alaa voi lähteä kokeilemaan ensin pienemmällä tuntimäärällä, ei tarvitse heti lähteä haukkaamaan liian isoa palaa. Tärkeä tieto on myös se, jos jokin ala ei itselle sovellu. Itselleni kävi hyvä tuuri, kun löysin heti alan, mistä nautin ja missä jaksan olla, iloitsee Satu.

Satu oli Tigerissä ensimmäinen työharjoittelija Vervestä ja työnantajan mukaan yhteistyö on ollut toimivaa ja onnistunutta. 

-    Meillä työkokeiluun tulevalta odotetaan pelisilmää, joustavuutta, yhteistyökykyä, avoimuutta ja keskustelutaitoja. Työharjoittelijat tekevät kaikkia myymälän työtehtäviä, joiden lisäksi pitää pystyä siivoamaan, järjestelemään, nousemaan vaikka tikapuille ja palvelemaan tietysti asiakkaita. Emme kysy työkokeilijalta kuntoutuksen taustoja, mutta koska kaikki tekevät samoja työtehtäviä, on tärkeää, että kuntoutuja tuo esille, mikäli hän ei jotain työtehtävää pysty tekemään. Meillä on paljon erilaisia työtehtäviä ja näin löydetään oikea tapa tehdä työtä, kertoo Flying Tiger Pori Puuvillan myymäläpäällikkö Eini Liedes. 

Meidän näkökulmastamme työkokeilun suurin hyöty on se, että ihmiset oikeasti työllistyvät sen kautta.

-    Jos henkilö ei työllisty meille, saattaa hän kuitenkin löytää oman alansa kaupan alalta. On myös mahdollista, että työkokeilussa henkilö löytääkin jonkin muun taidon ja huomaakin pärjäävänsä paremmin jollain muulla alalla. Tämä on tärkeätä, koska aina ei voi jatkaa loppuelämäänsä samalla alalla, toteaa Liedes.

Liedes kannustaa työkokeilijoita olemaan rohkeasti itse työnantajaan yhteydessä. Näin työnantaja saa nopeasti kuvan siitä, millainen työkokeilija paikkaa hakee ja työnantaja näkee, että työkokeilija on heidän yrityksestään kiinnostunut. 

-    Virheitä ei tarvitse pelätä, saa tehdä ja oppia myös epäonnistumisten kautta, ne kuuluvat työelämään, vinkkaa Liedes.

Työkokeilupaikasta pysyvä työpaikka

Hyvin sujuneen työkokeilun rohkaisemana Satu päätti hakea Tigerilla avoimeksi tullutta työpaikkaa. Tämä kannatti, sillä Satu sai paikan ja vielä siitä myymälästä, johon halusikin. 

-    Yhtenäkään päivänä ei ole enää tullut tunnetta, että tuntuisi raskaalta lähteä töihin. Ainut asia, mikä harmittaa, on, että jos olisin vaihtanut alaa jo aikaisemmin, mitä kaikkea olisinkaan kokenut. Toisaalta saattaisi olla, että silloin en olisi löytänyt juuri tätä työpaikkaa. Koen, että minulla on vielä paljon opittavaa kaupan alalla. Joka päivä tulee uusia tilanteita ja joka päivä on erilainen, se pitää mielenkiintoa yllä, toteaa Satu.

Ammatillinen kuntoutuminen ja sitä seurannut työllistyminen on tuonut paljon tullessaan. Sadun taloudellinen tilanne on parantunut ja päiviin on tullut struktuuria. 

-    Isoin juttu kuitenkin on yhteisöllisyys, se tunne, että kuulun johonkin. Ikäkään ei ole este, täytän ensi vuonna 50! Koskaan ei ole liian myöhäistä palata työelämään. Vaikka olisi vain vähän työvuosia jäljellä, niistäkin voi ottaa kaiken irti, tietää Satu kertoa.