Kerro kaverille

Julkaistu 30.06.2021 kategoriassa Asiakaskokemuksia Uutiset

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote toteutti yhdessä Verven kanssa vuosien 2020–2021 aikana Puhu, kuuntele ja arvosta -kehittämishankkeen, joka auttoi kehittämään kommunikaatiota ja työntekijöiden keskinäistä arvostusta. Vuonna 2019 toteutettiin Työhyvinvointi nousuun -kehittämishanke, joka tuki lähiesimiestyötä ja työyksikkötasolla tapahtuvaa työhyvinvoinnin johtamista. 
 

Puhu, kuuntele ja arvosta -kehittämishankkeessa tavoitteena kommunikaation ja arvostuksen parantaminen


Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten ylläpitämän Mikkelin keskussairaalaan synnytysyksikön, lasten ja vastasyntyneiden osastolla toteutettiin vuosien 2020–2021 aikana Verven kehittämiskonsultti Tuula Syrjälän ohjauksessa kehittämishanke Puhu, kuuntele ja arvosta - Toimiva kommunikaatio ja keskinäinen arvostus tuottavan toiminnan takeina. Verven ja Essoten aiempi kehittämisyhteistyö oli pontimena siihen, että hankkeessa haluttiin kehittämiskumppaniksi juuri Verve.

Kehittämishankkeen taustalla oli mm. 2019 tapahtunut muutto keskussairaalan Perhetaloon, jossa yhdistettiin aiemmin erillään olleiden kahden erikoisalan henkilökuntaa ja toimintoja. Kehittämishankkeessa haluttiin hyödyntää mm. yhteisöllisyyden ja keskinäisen arvostuksen uusia kehittämismenetelmiä sekä vakiintuneen, mutta epätarkoituksenmukaiseksi muuntuneen toimintakulttuurin kyseenalaistamismenetelmiä. Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin Vervessä käytössä olevia ja kehitettyjä työlähtöisiä menetelmiä.

Kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää ja lisätä työntekijöiden keskinäistä sekä potilaiden ja perheiden kanssa tapahtuvaa kommunikaatiota, kehittää henkilöstön keskinäistä, toinen toisensa arvostusta, itsearvostusta ja kykyä ottaa arvostusta vastaan sekä kehittää tuottavuutta lisäävää vuorovaikutusta.

Toimivampi kommunikaatio vaikuttaa positiivisesti myös työn tuottavuuteen.

-    Vaikka koronan vuoksi jouduimme tekemään poikkeusjärjestelyitä, saavutimme hankkeessa kirjatut tavoitteet. Kehittämistyöskentelyssä purettiin toimintakulttuurin arvostuksen ja puhumisen jumeja sekä luotiin yhteisöllisesti ratkaisuja arvostuksen vahvistamiseen ja toimivaan kommunikaatioon. Kehittämishankkeen tuloksena avoimuus on lisääntynyt. Toimivampi kommunikaatio vaikuttaa positiivisesti myös työn tuottavuuteen. Hankkeen myötä moniammatillinen yhteistyö tehostui, kun hankkeen tuloksena polkaistiin käyntiin oman ammatti- ja erikoistumisalan esittelyt. Uutuusarvona hanke tuotti arvostuksen kehittämisen menetelminä arvostustyöpajan ja arvostusdialogit, kertoo Tuula Syrjälä. 
 

Työhyvinvointi nousuun -kehittämishanke tuki lähiesimiestyötä ja työyksikkötasolla tapahtuvaa työhyvinvoinnin johtamista

Essotessa toteutettiin vuonna 2019 Esimiesverstaassa työhyvinvointi nousuun -kehittämishanke yhteistyössä Verven kanssa. Hanke oli esimiehille suunnattu valmennuskokonaisuus työhyvinvoinnin kehittämiseksi Essotessa. Valmennuksen sisällöt tukivat erityisesti lähiesimiestyötä ja työyksikkötasolla tapahtuvaa työhyvinvoinnin johtamista. Valmennuskokonaisuudesta vastasivat kehittämiskonsultti Tuula Syrjälä ja konsultointitoiminnan johtaja Kirsi Koistinen Vervestä.

Esimiesverstaan keskeisenä periaatteena olivat jatkuvuus ja osallistava työskentelytapa. Työpajoja ja muita tapaamisia oli vuoden aikana useita, jotta osallistujat ehtivät perehtyä käsiteltäviin teemoihin mahdollisimman syvällisesti. Hankkeessa hyödynnettiin ensisijaisesti työlähtöisiä menetelmiä kuten mm. sujuvan työn esteet & häiriöpäiväkirja -menetelmää, toiminnan muutosjäsennystä ja motivoivaa vuoropuhelua.

Toiminnan muuttuessa myös johtamisen on uudistuttava.

-    Toiminnan muuttuessa johto ja esimiehet vastaavat siitä, että myös rakenteet ja työkäytännöt uudistuvat. Erityisen haastavaa siinä on se, että myös johtamisen ja esimiestyön itsessään tulee uudistua. Tässä hankkeessa yhdeksi tärkeimmäksi kehittämismenetelmäksi koettiinkin työpajoissa pienryhmissä toteutettu motivoiva vuoropuhelu ja siinä oman ammatillisen kehityksen reflektointi ja esimiesidentiteetin tarkastelu sekä henkilökohtaisen esimiestyön kehittämistehtävän rakentaminen vertaistuen avulla, kertoo työpajoja vetänyt Tuula Syrjälä ja jatkaa. 

-    Häiriöpäiväkirjat olivat tervetulleita työkaluja. Niiden avulla tunnistettiin omassa työyksikössä arjen työn sujuvuutta ja työn tuloksellisuutta estäviä ja rapauttavia häiriöitä sekä kommunikaation katkoksia.  Hanke tuotti uusia käytännön ratkaisuja ja välineitä esimiestyöhön. Tuloksena rakentui yhteinen esimiestyön työkalupakki. Hankkeen myötä esimiesten työssä jaksaminen vahvistui mm. verkostoitumisen, esimiesten pienryhmien vertaistuen sekä oman ammatillisen kehittymisen ja uuden oppimisen myötä. 

Lisätietoja

Kerro kaverille

Ota yhteyttä