Kerro kaverille

Julkaistu 8.12.2017 kategoriassa Blogi

Kuntoutus uudistuu – hattujen sota

Kuntoutuksen uudistamiskomitea on saanut haastavan työnsä valmiiksi ja tehnyt 55 ehdotusta kuntoutuksen uudistamiseksi. Komitea oli yksimielinen raportin sisällöstä. Raporttia on jo arvioitu usealla taholla ja näyttää siltä, että arvioijan näkökulmasta riippuen ehdotukset joko eivät tuo mitään uutta tai ne vievät kuntoutuksen uudelle vuosikymmenelle.

Samanlainen näkökulmien kahtiajako ilmenee aina, kun keskustellaan vähänkään monimutkaisemmista asioista. Oli kysymys sitten terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta tai valtakunnan politiikasta 1700-luvun alkupuolella, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Tuolloin myssyt ja hatut taistelivat Ruotsin politiikan suunnasta. Myssyt kannattivat varovaista politiikkaa Venäjän suuntaan ja hatut taas päinvastoin. Tätä kutsutaan hattujen sodaksi, joka johti sitten todelliseenkin sotaan.

Kokeilin, miltä muutamat kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset näyttävät, kun laittaa päähän joko myssyn tai hatun.

Pessimisti ei pety -myssy

Kuntoutus on luonteeltaan prosessimaista rajoilla kulkemista. Tämän takia kuntoutukseen ohjaaminen, prosessin suunnittelu ja arviointi ovat oleellinen osa kuntoutuksen toteutusta. Prosessinäkökulma onkin raportissa ansiokkaasti nostettu isoon rooliin. Prosessia koskevissa ehdotuksissa kerrotaan, että kuntoutuksen tulee perustua yhteiseen toimintamalliin, kuntoutussuunnitelma ohjaa toimintaa, jokainen taho toimii, seuraa ja arvioi vastuullisesti prosessin etenemistä jne.

Ehdotukset kuulostavat erinomaisilta, mutta vaikea niistä on löytää mitään sellaista, mikä ei olisi jo moneen kertaan erilaisissa selvityksissä tullut esille. Kaikki ovat varmasti näistä ehdotuksista samaa mieltä, mutta toimeen tarttuminen on toinen kysymys. Myssy päässä katsottuna vaikuttaa siltä, että mikään ei näiden hyvää tarkoittavien kehotusten perusteella tule muuttumaan.

Uudistamisen yksi keskeinen tavoite oli kuntoutusjärjestelmän ja rahoituksen yksinkertaistaminen. Raportissa kerrotaan, että työeläkekuntoutus jatkaa toimintaansa nykyisellään ja Kelan kuntoutus jatkuu ainakin 2025 saakka ennallaan. Kummastakaan ei ilmeisesti löytynyt paljoa uudistamista.

Maakunnat ottavat kopin työttömistä sekä lääkinnällisestä ja sosiaalisesta kuntoutuksesta sitten, kun sote-uudistukselta ehtivät. 18 maakunnan sote-sopassa kuntoutus lopulta pirstoutuu ja liudentuu niin, ettei siitä jää muuta kuin hurskas toive kuntouttavasta työotteesta, joka on käytössä kaikissa toiminnoissa.

Tekemistä vaille valmis -hattu

Raporttiin on kuvattu hyvin, mitä kuntoutuksella tavoitellaan ja mitä ratkaistavia ongelmia siinä on. Kun tavoitetila ja ongelmat on hyvin kuvattu, niitä on helppoa lähteä ratkaisemaan. Kaikki toimijat tarttuvat innoissaan raportissa esitettyihin ehdotuksiin ja päättävät vihdoinkin ylittää rajapinnat ja ratkoa yhteistyön esteet. Ohjausprosessin kehittämisellä pystytään parantamaan ihmisten ohjautumista palveluihin, jotka on muuten todettu hyvin toimiviksi ja tehokkaiksi.

Ammatillinen kuntoutus tulee raportin mukaan säilymään kutakuinkin ennallaan eikä toimivia osia kannata sinänsä lähteäkään korjaamaan. Sen sijaan niihin kohderyhmiin, joita palvelut eivät ole tavoittaneet, panostetaan ihan uudella tavalla. Nuoret pääsevät palveluihin helpommin ja jopa ilman diagnoosia, työttömien kuntoutukseen ohjaukseen tulee velvoittavia aikarajoja, ikääntyneille viedään palvelut tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti kotiin. Tällä tavoin palvelut tavoittavat oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti kaikki kohderyhmät.

Kuntoutuksen uudistuminen näkyy pian siinä, että kaikissa kohderyhmissä ihmisten työ- ja toimintakyvyn paranee. Ennen kaikkea se näkyy positiivisesti myös työttömyysmenoissa, verotuloissa ja sote-kuluissa. Kehittyneiden tietojärjestelmien avulla tarpeellinen tieto kulkee toimijalta toiselle vaivattomasti.

Tuloksiin perustuvat kannusteet ohjaavat kaikkia osapuolia kehittymään, jolloin pelkän hintakilpailun aiheuttamista häiriöistä on päästy eroon. Palveluntuottajatkin saavat hyvästä työstään kunnollisen korvauksen, jolloin palvelujen jatkuva kehittyminen mahdollistuu. Suomeen tulvii jatkuvasti vierailijoita ympäri maailman tutustumaan hienoon sosiaaliseen innovaatioon nimeltä kuntoutus.

Tulevaisuus ei tule itsekseen vaan se tehdään

Kuntoutuksen uudistus ei saa jäädä odottamaan isoja järjestelmämuutoksia tai muutoksia lainsäädännössä. Raportissa on monia ehdotuksia, jotka eivät vaadi muuta kuin kaikkien kuntoutustoimijoiden oman arjen toiminnan kehittämistä. Tartutaan näihin ehdotuksiin ja kehitetään omaa toimintaamme. Raivataan tieltämme turhat yhteistyötä rajoittavat rajat ja ennen kaikkea nähdään ihmisen mahdollisuudet ennen järjestelmän rajoituksia. Sillä tavalla kuntoutus parhaiten uudistuu. Minä ainakin lupaan laittaa päähäni tuon jälkimmäisen hatun.

Kerro kaverille

Kirjoittaja

Kirjoittaja Oili Alatorvinen työskentelee kuntoutusjohtajana Vervessä.

Ota yhteyttä