Tykit (ja Aslakit) auroiksi

Aslak-kuntoutus ja TYK-valmennus ovat olleet 1990-luvulta alkaen merkittäviä Kelan kustantamia työikäisten kuntoutuspalveluita. Kelan kuntoutustilaston mukaan Aslak-kuntoutukseen pääsi vuonna 2013 kaikkiaan lähes 9000 henkilöä ja TYK-valmennukseen lähes 1200.

Kela on kahdessa eri vaiheessa vuodesta 2007 alkaen toteuttanut mittavan kehittämishankkeen, jossa on haettu nykyiseen työelämään sopivaa, joustavaa ja työlähtöistä tapaa toteuttaa näitä palveluita. Työhönkuntoutuksen hankkeessa on toteutettu myös mittava arviointitutkimus, jonka on toteuttanut Kelan tutkimusosasto yhdessä Kuntoutussäätiön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusosaston kanssa. Hankkeen toisessa vaiheessa on mukana ollut Verven lisäksi neljä muuta kuntoutuskeskusta.

Syyskuun viimeisenä päivänä julkistettiin kehittämishankkeen pohjalta syntyvän uuden kuntoutuspalvelun nimi. Siitä tulee AURA. Tulevan AURA-kuntoutuksen sisällöistä ei vielä juuri puhuttu – selvää kuitenkin on, että vuonna 2016 käyttöönotettavassa kuntoutusmallissa yhteistyö kuntoutuksen, työpaikan ja työterveyshuollon välillä lisääntyy oleellisesti.

Päätöstilaisuuden ohjelmassa oli paneelikeskustelu, jossa kommentoimme arviointitutkimuksen tuloksia. Niiden perusteella arvioinnissa käytetyillä mittareilla kokeiltuun kuntoutusmuotoon osallistuneiden hyvinvointi oli kohentunut. Konkreettinen esimerkki työhyvinvoinnin kohenemisesta TK2-kuntoutuksessa on Talouselämässä päätöstilaisuuden alla julkaistu uutinen. Siinä kerrotaan, kuinkaTK2-kurssille osallistuneiden ISS-palveluiden työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät selvästi. Vaikka uutisessa ei tätä kerrotakaan, kyseinen kurssi toteutettiin Oulun Vervessä.

Mutta mikä selittäisi näin hyviä tuloksia? Yksi selittävä tekijä on eittämättä se, että työlähtöisin menetelmin on kehitetty kuntoutusmalli, jossa määrätietoisesti yhdistetään työpaikan (esimiehen), työntekijän ja työterveyshuollon asiantuntemus kuntoutuskeskuksen työelämäasiantuntijan ja moniammatillisen työryhmän asiantuntemukseen. Huomattava osa kuntoutuksesta tapahtuu kuntoutujan työpaikalla, arkisen työn lomassa, ja lähiesimies on mukana näissä tilanteissa. Kurssijaksot hyödynnetään yhteisen oppimisen ja motivaation kartuttamiseen, mutta tarvittavat muutokset jalkautetaan työpaikalla käytännön toimintaan niin, että ne osuvat yhteen siellä meneillään olevien muutosten kanssa.

Kun uusi AURA-kuntoutusmalli otetaan vuodesta 2016 alkaen käyttöön, keskeinen kysymys kuuluukin, että kuinka kuntoutusmuotoa toteutettaessa turvataan kuntouttajille riittävä työhyvinvoinnin osaaminen? Onko kuntouttajilla riittävästi osaamista arvioida ja vaikuttaa työn sisältöihin vuorovaikutustilanteissa työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutujien kanssa? Onko kuntoutuslaitosten henkilökunnan – psykologien, työfysioterapeuttien ja kuntoutusohjaajien – perusammattitaidossa tällaisia valmiuksia? Kuinka Kela pystyy varmistamaan, että tarvittava osaaminen on olemassa?

Verven toteuttama Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen I-vaiheen Modulo-osahanke osoitti selvästi, että työlähtöiset, kehittävään työntutkimukseen ja toiminnan teoriaan perustuvat välineet toimivat. Tämä pitää paikkansa myös II-vaiheen tulosten perusteella, kuten yllä olevasta uutisesta voi lukea. Työlähtöisten työvälineiden avulla muistetaan ja pystytään järjestelmällisesti tarkastelemaan työhyvinvointia kuormituksen ja kokemuksen ikkunan ohella myös työn muutoksen ikkunasta. Se on välttämätöntä, jotta suomalaiset työntekijät jaksavat ja jatkavat työelämässä mahdollisimman hyvävoimaisina ja motivoituneina.