Kerro kaverille

Julkaistu 11.12.2014 kategoriassa Blogi

Työhyvinvointia kehittäen ja johtaen

Nähdäänkö? Tunnistetaanko? Hyväksytäänkö? Kysymyksiä, joilla pysäytämme kuntoutujan miettimään työtoiminnan muutoksiin liittyviä asioita. Samalla mietimme mahdollisuuksia asioiden työstämiseksi eri toimijoiden kanssa kohti toimivampia työkäytäntöjä.

Muutokset aiheuttavat väistämättä häiriöisyyttä työarkeen, mikä koettelee välillä työssä jaksamistakin. Oireilu voi syntyä myös muista vallalla olevista tilanteista tai yksityiselämän asioista. Työhyvinvointia edistäviin toimiin haastetaan yhteiskunnallisissakin strategioissa (mm. TEM:n Työelämä 2020-hanke), joten valppaana olo työhyvinvointiin liittyvien asioiden kehittämiseksi on tarpeen. Tarvitaan asioiden tunnistamista, tunnustamista ja osaamista tarttua toimeen oikeassa kohdassa. Työhyvinvointi ei synny työyhteisössä itsessään, vaan sen eteen on tehtävä töitä kaikilla työorganisaation tasoilla.

Työhyvinvoinnin kehittämisellä on saavutettu monenlaisia myönteisiä vaikutuksia suomalaiseen työelämään. Niitä ovat mm. osaamis- ja koulutustason nousu, monipuolisemmat ja itsenäisemmät työtehtävät ja parantuneet vaikutusmahdollisuudet. Työhyvinvointitoimintaan panostaminen on tuonut siis tarpeellisia muutoksia työelämään. Tänä päivänä työhyvinvointiin liittyvä keskustelu tuntuu lisääntyneen entisestään työurien pidentämistarpeen johdosta. Työpaikoilla lieneekin hyvä pysähtyä miettimään, ovatko olemassa olevat työhyvinvointitoimintaa ohjaavat mallit ja siihen liittyvät resurssit käytännössä kunnossa vai onko niiden suhteen syytä tehdä ajan tarpeita vastaavia muutoksia.*

Työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu hyvään johtamiseen. Esimiesosaamisella on tutkimuksinkin todettu olevan suuri merkitys hyvinvointikokemuksien syntymiseen työyhteisössä. Useimmiten kuntoutujan lähiesimies on kuntoutuksessa tärkeänä tukihenkilönä, kun tarkastellaan kuntoutujien työarkea ja käytännön asioiden järjestelyä. Lähiesimiehen tuki mahdollistaa työtoiminnan tarkastelun laajemmasta näkökulmasta, ja antaa sitä kautta lisäymmärrystä kuntoutujan työhyvinvoinnin kokemukselle.

Lähiesimies ei pysty kuitenkaan itse vaikuttamaan työyhteisössä kaikkeen, vaan hän tarvitsee tuekseen organisaation muita esimiehiä. Työhyvinvoinnin johtaminen haastaakin koko johtamisjärjestelmän. Toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi kannattavat, onhan henkilöstön hyvinvoinnin tunnistettu olevan tehokkaasti ja taloudellisesti menestyvän toiminnan tärkeimpiä edellytyksiä. Työvoiman työhyvinvointi on yhteiskunnallisestikin perusteltu ja välttämätön tavoite.*

Työhyvinvointi on lopulta henkilökohtainen kokemus ja tunnetila. Hyvän työyhteisöjohtamisen lisäksi meillä jokaisella on oma vastuumme sen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näin vuoden vaihteen lähestyessä lienee meidän jokaisen hyvä päivittää henkilökohtainen työhyvinvointisuunnitelmamme tulevalle vuodelle ja aktivoida itsemme johtamista. Tältä osin edesautamme omaa ja koko työyhteisön hyvinvointia.

Voimaannuttavaa vuodenvaihdetta.

 

*kirjallisuutta:
Tarkkonen Juhani (2012), Työhyvinvointi johtamistehtävänä. Periaatteet, rakenteet ja käytännöt.

Kerro kaverille

Kirjoittaja

Sanna Savolainen
kuntoutustutkija
Verve

Ota yhteyttä