Tämä työkokeilu ei vastannut ollenkaan odotuksiani

Näin kommentoi asiakkaani minulle työkokeilunsa loppuvaiheessa.

Kun työtä kokeillaan uudella alalla, keskiössä on kyseisen alan terveydellisen ja yleisen soveltuvuuden arvioiminen. Ammatillinen ohjausprosessi on edennyt työpöydän ääressä suunnitellen siihen pisteeseen, että ammatillisia ideoita on tarkasteltu asiakkaan kanssa monelta kantilta. Työkokeilu on ammatillisen kuntoutussuunnitelman seuraavana askeleena. Sen kautta saadaan käytännön kokemusta siitä, onko työpöydän äärellä tehty suunnitelma toimiva, hahmotetaan osaamisen kehittämisen tarpeita ja väyliä sekä saadaan aikaan innostusta ja kipinää uuteen alaan.

Kun tavoitteena on työllistyminen, 
on tärkeää tunnistaa, mikä työssä tuottaa 
iloa ja onnistumisen fiilistä.

Joskus työkokeilu tapahtuu asiakkaani entisellä toimialalla. Tällöin alalta pyritään löytämään mahdollisimman hyvin soveltuva työnkuva, jossa osaaminen olisi optimaalisesti käytössä ja työnkuva osuisi yhteen asiakkaani työkyvyn kanssa. Tällöin tavoite on erilainen kuin uuteen alaan tutustuessa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi osaamisen näyttäminen potentiaaliselle työnantajalle, osaamisen syventäminen jollain spesifillä alueella tai ammatillisen itseluottamuksen kartuttaminen työelämästä poissaolon jälkeen. Ja tietysti työllistyminen!

Verkostoseminaarissa tutustuin yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen kokeilemalla kehittämisen filosofiaan. Ihastuin Tuulenmäen ajatuksiin ja toki veikeään titteliin myös! Kokeilemalla kehittämisen ajatuksessa kokeilu synnyttää suunnitelman: kokeilusta saatu palaute täsmentää suuntaa ja fokusoi toimintaa. Tämä ajatus on hyödynnettävissä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Suunnittelu ja pohjatyöt tulee olla tehtynä ennen työkokeiluvaiheeseen etenemistä, mutta tilaa on annettava myös suunnitelman täsmentymiselle ja jopa muuttumiselle tehdyn kokeilun myötä.

Työllistymisen eväät ovat vähissä, 
jos ammatillinen itseluottamus 
on matalalla.

Mielestäni työkokeilun oleellisin anti on ammatillisen itseluottamuksen kartuttamisen mahdollisuus. Kun tavoitteena on työllistyminen, on ensiarvoisen tärkeää, että ihminen itse luottaa itseensä ja tunnistaa osaamisensa, näkee sen mihin pystyy ja kykenee, tunnistaa mikä työssä tuottaa iloa ja onnistumisen fiilistä. Lyhytkin poissaolo työelämästä voi laskea ammatillista itseluottamusta ja tämä heijastuu väistämättä työnhakuun. Työllistymisen eväät ovat vähissä, jos ammatillinen itseluottamus on matalalla.

Jäit ehkä miettimään, miten asiakkaan kommentti jatkui. Näin se meni: ”Odotukseni eivät olleet kovin korkeat, mutta yllätyin positiivisesti. Työkokeilussa sain päivitettyä ammatillisia verkostojani, pääsin osaksi työyhteisöä ja sen hyötyjä. Huomasin konkreettisesti sen, mikä osaamisestani oli käyttökelpoista ja arvostettua ja sain hyviä ajatuksia siitä, mihin suuntaan osaamista on hyvä kehittää.”

Kokeilujen avulla 
ammatilliset suunnitelmat 
saavat lihaa luiden ympärille.

Työkokeilu voi vastata moneen tarpeeseen. Oleellista on aina se, että tavoitteet on määritelty yksilöllisesti ja että ne ovat kaikkien osapuolten tiedossa. Kokeilujen avulla ammatilliset suunnitelmat saavat lihaa luiden ympärille: nähdään mikä on realistista ja ammatillinen suunnitelma jäsentyy ja täsmentyy. Toisaalta myös työnkuvan haasteet nousevat esiin ja ammatillista suuntaa voidaan saadun tiedon perusteella kohdentaa mielekkäämpään ja toteuttamiskelpoisempaan suuntaan.

Seuraavassa blogissani kirjoitan Verven työnantajayhteistyöstä.

*Työkokeilu on ammatillisen kuntoutuksen väline, jota toteutetaan Vervessä sekä työeläkeyhtiöiden ja vahinkovakuutusyhtiöiden että KELAn toimeksiannosta. Myös työllisyydenhoidon palveluissa tehdään työkokeiluja, mutta tässä tekstissä keskityin ammatillisena kuntoutuksena tehtyihin työkokeiluihin.