Etäkuntoutus on tuloksellista

Kelan Etäkuntoutus-hankkeessa kokeiltiin erilaisten etäteknologioiden käyttöä ammatillisessa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa, sopeutumisvalmennuksessa ja omaishoitajien kuntoutuksessa. Kokeilujen perusteella etäkuntoutus tuottaa yhtä hyviä tai jopa parempia tuloksia kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva kuntoutus. Myös Verve oli mukana Etäkuntoutus-hankkeessa.

Vuonna 2015 alkaneen hankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa etäkuntoutuksen sovellusmahdollisuuksista ja käytännöistä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa.  Hankkeen loppuseminaarissa 10.6.2019 esiteltiin 13 hankkeen tuloksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Seminaarissa julkaistiin myös Anna-Liisa Salmisen ja Sinikka Hiekkalan toimittama kirja "Kokemuksia etäkuntoutuksesta - Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia".

Kokeiluissa kuntoutukselle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin, ja etäkuntoutus osoittautui asiakkaalle vähintään yhtä hyödylliseksi kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus. Joillekin asiakkaille etäkuntoutus vaikutti sopivan jopa perinteistä kuntoutusta paremmin.

Kuntoutusta asuinpaikasta riippumatta

Etäkuntoutus tarkoittaa kuntoutusta, jossa käytetään erilaisia etäteknologiaa hyödyntäviä sovelluksia, kuten puhelinta tai tietokonetta. Etäkuntoutusta ohjaa ja seuraa ammattilainen. 

Eäkuntoutus on tehokas tapa tuottaa kuntoutuspalveluita maantieteellisesti laajalla alueella asiakkaan asuinpaikasta riippumatta. Se mahdollistaa kuntoutuksen tuomisen asiakkaan arkeen ja läheisten osallistumisen kuntoutukseen. Muita syitä etäkuntoutuksen valintaan voivat olla taloudelliset seikat tai asiakkaan perhetilanne, työtilanne tai terveydentila, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko tai liikkumisrajoitteet.

Teknologian oltava helppokäyttöistä

Kokeiluissa etäkuntoutukseen osallistui eri-ikäisiä asiakkaita, joilla oli erilaisia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita. Etäkuntoutus osoittautui soveltuvaksi kaikille osallistujaryhmille. Erot etäkuntoutukseen suhtautumisessa ja sen käytön oppimisessa olivat yksilöllisiä. Etäkuntoutuksen soveltuvuus asiakkaalle tulee arvioida yksilöllisesti.

Kokeilut osoittivat, että kuntoutusammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta teknologian ja verkkotyöskentelyn käyttöön sekä tietoa muun muassa ohjausmenetelmistä ja vuorovaikutuksesta verkkoympäristössä.

Etäkuntoutuksessa käytettävien sähköisten palveluiden pitää olla helppokyttöisiä, ja käytettävä teknologia tulee valita asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tietoturvallisuuteen.

Verven kokemuksia etäkuntoutuksesta

Myös Verve oli mukana Etäkuntoutus-hankkeessa. Vervessä on kehitetty etäkuntoutusta varten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen soveltuva eAkse-verkkoalusta, jonka rakenne on tuttu sosiaalisesta mediasta. Siellä ammatillisen kuntoutuksen sisältöjä tarjotaan kuntoutujalle pieninä sytykkeinä, jotka toimivat keskustelun avauksina. 

- Etuna ajasta ja paikasta riippumattomassa kommunikaatiossa on se, että molemmat osapuolet voivat miettiä kysymyksiään ja vastauksiaan kaikessa rauhassa, ilman kiirettä, Verven kuntoutuslääkäri Jari Turunen kertoo.

- Etäkuntoutus avasi kokonaan uuden näkökulman moniammatilliseen yhteistyöhön. Samassa ympäristössä olivat koko ajan paikalla sekä kuntoutuja että moniammatillinen työryhmä. Asiakkaan tilannetta pystyi kuntoutujan kanssa jäsentämään samaan aikaan lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ja ammatillinen kuntoutusohjaaja, Jari Turunen kuvaa. 

- Tätä vuoropuhelun mallia aloimme eAksessa kutsua akvaarioksi. Vaikka kunkin omat vastuualueet olivat selvät, samanaikainen yhdessäolo teki kokemuksen uudenlaiseksi ja kiinnostavaksi. Turhilta päällekkäisyyksiltä vältyttiin ja asiakas sai parhaimmillaan tietoa käsittelyn alla olevasta teemasta useasta eri näkökulmasta. Etäkuntoutus muuttaa työtapoja ja sujuvoittaa yhteistyötä, Jari Turunen kertoo etätyöskentelyn hyödyistä. 

Vervessä on kehitetty etäkuntoutusta myös vahinko- ja työeläkevakuuttajien asiakkaille, joiden käytössä on digitaalinen eVerve-ohjausalusta.  

Lue lisää:

Jari Turunen pohtii Lääkärilehdessä, voisiko akvaariomallia viedä astetta pidemmälle kohti uutta, erikoisalat ylittävää dialogia: Kaikki samaan akvaarioon

Lähteet ja lisätietoja: 

Tiedote: Tutkimus: Etäkuntoutus vähintään yhtä hyödyllistä kuin kasvokkainen toteutettu kuntoutus

tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen, Kela, puh. 040 560 0935, etunimi.sukunimi@kela.fi
tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala, Invalidiliitto, puh. 0500 362 623, etunimi.sukunimi@invalidiliitto.fi
hankepäällikkö Johanna Rouvinen, Kela, puh.  050 562 3989, etunimi.sukunimi@kela.fi

Salminen A-L ja Hiekkala S (toim). Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052416890