Miksi työkykykoordinaattori ei aina riitä?

Osatyökykyiset työssä -ohjelman myötä on viimein ryhdytty selkiyttämään työurien jatkamiseksi työskentelevien asiantuntijoiden ammattinimikkeitä. Se onkin tarpeen, koska kentällä työskentelee ammattilaisia lukuisilla eri ammattinimikkeillä. Selvää, yhteistä koulutuspohjaa ei ole ollut.

Työkykykoordinaattorin koulutus on yritys vastata tähän tarpeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan koulutuksen tavoitteena on, että sen suorittaneilla on hyvät valmiudet etsiä yksilöllisiä ratkaisuja työssä jatkamiseen tai työelämään palaamiseen. Lisäksi työkykykoordinaattorin tehtävänä on myös tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja siten luoda verkostoja työntekijöiden työurien jatkumisen turvaksi. Työkyvyn koordinointi siirtyy näin viimein perinteisestä 2D-tulostuksesta 3D-aikaan.

Perinteinen toimintamallihan on ollut, että kukin asiantuntija tekee asiakkaasta oman tilannekatsauksen, joka on printattu 2D-muotoon toisten asiantuntijoiden toiminnan pohjaksi. Työkykykoordinaattori nähtävästi pyrkii kokoamaan asiantuntijoista asiakkaan tueksi verkoston, jota hyödyntämällä haetaan ratkaisuja, joilla osatyökykyisen työikäisen ihmisen työuran jatkoa tuetaan. Jos siis työkykykoordinaattori työskentelee Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoittamalla tavalla, työhön tulee kolmas ulottuvuus – asiantuntijoiden solmutyöskentely. Tämähän muistuttaa kovasti 3D-tulostusta!

Mutta mitä voi tehdä, jos työkykykoordinaattorin 3D-tuloste ei riitä? Itse törmään esimerkiksi Verven Navigo-asiakkaiden kanssa aina tilanteeseen, jossa kaikki mahdollinen on tehty niin työpaikalla kuin työterveyshuollossakin. Kenties ehditty käyttää jo työkykykoordinaattorinkin palvelua, mutta työntekijä on yhä jumissa.

Tilanne on kiperä, mutta onneksi siihenkin löytyy jo ratkaisuja. Tekniikka&Talous-lehdessä kerrotaan, että australialaisessa yliopistossa 3D-tulostus on viety aivan uudelle tasolle, kun siihen on otettu mukaan uusi ulottuvuus: aika. 4-D -tulostimesta saadaan printattua suoraan valmis koje, jota siis ei tarvitse erikseen koota osista.

Työkyvyn koordinoinnin 4D-mallissa juuri aikaperspektiivi voi olla se puuttuva palanen, jonka avulla asiakkaan jumissa oleva tilanne onnistutaan ratkaisemaan. Verven Navigo-mallissa aikaulottuvuus näkyy siinä, että asiakkaan tilanteessa otetaan huomioon myös ammatillinen kehitys – ja tähän liittyy oleellisesti myös motivoituminen muutokseen – ja työn muutos.

Työkyvyn koordinoinnin 2D-mallissa asiantuntijat kertovat, MITÄ pitäisi tehdä ja 3D-mallissa työkykykoordinaattori, asiakas ja asiantuntijoiden verkosto pystyvät vastaamaan, MITEN se pitäisi toteuttaa. Työkyvyn koordinoinnin 4D-mallissa ammatillinen kehitys ja työn muutos huomioon ottamalla pystytään vastaamaan vielä kysymykseen MIKSI jotain pitäisi tehdä. Juuri tämä on jumiutuneessa tilanteessa se ratkaiseva tekijä, joka virittää motivaation muutokseen.