Tiimityötä nuorten kanssa

Sakussa tehdään suunnitelmaa 
niin nuorille itselleen kuin koko palvelulle

Vervellä on pitkät perinteet kuntoutuspalveluiden kehittämisessä. Olemme aina halunneet vastata mahdollisimman hyvin asiakkaidemme tarpeisiin. Voisi jopa sanoa, että monessa asiassa Verve on ollut aikaansa edellä. Nuorten palveluissa on tällä hetkellä monenlaista pöhinää meneillään ja tänä keväänä olemme startanneet Saku-kehittämishankkeen Oulussa ja Turussa. Hanketta rahoittaa Kela.

Saku-hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen palvelua alle 30-vuotiaille NEET-nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Olemme uuden edessä, kun tavoitteena on yhdistää sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta. Hanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä mm. alueiden etsivien nuorisotyönohjaajien kanssa ja innostusta uuden kehittämiseen on molemmilla osapuolilla kovasti. Matalan kynnyksen palveluille on selkeästi myös tarvetta, koska esimerkiksi NEET-nuorille suunnattu ammatillinen kuntoutusselvitys* on alkanut vauhdilla.

Mikä tekee kehittämistyöstä innostavaa?

Saku-hankkeessa kehittämistyöhön osallistuvat myös palveluun mukaan lähtevät nuoret. Kehitteillä olevan palvelun toimintamallille on luotu tietyt raamit, mutta lopullista mallia meistä ei kukaan vielä tiedä. Se puolestaan tiedetään, että tapaamiset koostuvat yksilö- ja ryhmätapaamista ja että nuorella on mahdollisuus käydä myös Työ tutuksi -jaksolla. Sitä taas emme tiedä, miten nämä modulit kunkin nuoren kohdalla rakentuvat ja jaksottuvat. Se tekee kehittämistyöstä hyvällä tavalla jännää. Lähdemme polulle, josta ei vielä tiedä mihin se vie.

Toimintamalli tulee muokkautumaan toiminnassa mukana olevien nuorten tarpeista käsin. Tavoite on, että yhteisen toiminnan loppusuoralla nuorella on alustava ammatillinen suunnitelma ja ajatus siitä, mitä hän seuraavaksi alkaa tekemään. Lopputulemana on aktiivinen nuori, joka vie omaa elämäänsä eteenpäin tarttumalla haasteisiin, jotka hänen täytyy kohdata päästäkseen etenemään kohti tulevaisuuden toiveitansa.
 

Lopputulemana aktiivinen nuori, 
joka tarttuu haasteisiin.

Nuoret pääsevät mukaan kehittämiseen, kun toiminta suunnitellaan heidän tulevaisuuden toiveet huomioiden. Mitä toiveita heillä on hankkeen ajalle tai oman tulevaisuuden suhteen? Mihin asioihin he haluavat muutosta? Tarkoitus ei ole, että istumme konttorilla kahdestaan kasvotusten keskustellen, vaan lähdemme yhdessä liikkeelle hakemaan muutosta nuoren haluamiin asioihin. Se voi olla jokin arjen haaste, vapaa-aikaan, omien asioiden hoitamiseen liittyvä tai opiskelusuunnitelman laatimiseen liittyvä juttu. Nuoret osallistuvat myös ryhmätoiminnan kehittämiseen. Ryhmien sisällöt suunnitellaan nuorten kanssa yhdessä ideoiden. Mihin asioihin olisi nyt hyvä tarttua? Missä paikoissa haluaisimme käydä? Mikä olisi sellaista tekemistä, johon haluan tutustua?
 

Nuorten kanssa työskentely haastaa 
meitä työntekijöitä myös uudenlaiseen 
työskentelytapaan ja yhteydenpitoon.

Saku-hankkeessa hyödynnämme nettialustaa, jota on jo kokeiltu Verven eAkse-etäkuntoutushankkeessa. Se mahdollistaa uudenlaisen yhdenpidon ja työskentelytavan nuorten kanssa. Yhteisellä foorumilla voimme ryhmänä keskustella eri teemoista, ajankohtaisista asioista tai vaikkapa äänestää seuraavan ryhmäkokoontumisen teemasta tai tekemisestä. Nuorella on alustassa myös oma sivu, jossa hän käy henkilökohtaisempaa keskustelua omaohjaajansa kanssa. Ihan parasta olisi, jos saisimme tulevaisuudessa tähän keskusteluun mukaan nuorelle omasta verkostosta tärkeitä ihmisiä!
 

Yhteistyö tiivistyy palveluntuottajan 
ja nuoren verkostojen välillä.

Saku-hankkeessa pääsemme kokeilemaan uudenlaista toimintamallia, joka tiivistää myös yhteistyötä palveluntuottajan ja muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Toimintamallilla ei ole tiukkoja raameja, vaan voimme kohtuullisen vapaasti kokeilla erilaisia sisältöjä ja muotoja. Kehittämistä ei sido byrokratiaan liittyvät reunaehdot, vaan toiminta on joustavaa ja ketterää. Mikäpä estää etsivää nuorisotyön ohjaajaa tulemasta meidän Saku-toiminnan ryhmään mukaan tai kuntoutustyöntekijää lähtemästä etsivän nuorisotyönohjaajan mukaan tapaamaan nuorta muualla kuin toimistoympäristössä. Voisi melkeinpä sanoa, että mitä hullumpi idea, sen parempi!