Työelämässä on tarvetta erilaisille ihmisille ja erilaiselle osaamiselle

Minua kiinnosti tietää, mikä kuntoutujille on olennaista silloin, kun omalle työuralle etsitään uutta suuntaa. Selvitin asiaa kyselytutkimuksella, jonka lähetin muutama vuosi sitten ohjausprosessinsa päättäneille Verven kuntoutujille. Löysin viisi yhteistä tekijää. 

Merkityksellisimmäksi asiaksi kuntoutujat nostivat henkilökohtaisen keskustelun oman ohjaajan kanssa. Osa vastaajista kuvasi tätä ”arkiseksi jutusteluksi”, osa ”elämäänsä muuttaneeksi kokemukseksi”. Eli vaikka digitalisaatio tuo uusia keinoja ja mahdollisuuksia ohjaustyöhön, eivät henkilökohtainen ohjaus ja dialoginen keskustelu näytä menettäneen paikkaansa.

Ideana on selvittää, 
millaisia työtehtäviä ja ammatillisia 
vaihtoehtoja on avoimilla työmarkkinoilla 
nykyisellä terveydentilalla.

Toiseksi tärkein asia kuntoutujien mielestä oli terveydentilan huomioiminen ammatillisessa suunnittelussa. Tämä onkin oleellinen asia koko prosessissa. Kuntoutujat ovat usein käyneet läpi jopa vuosia erilaisia lääketieteellisiä tutkimuksia, selvittelyjä, pitkiä sairauslomia ja mahdollisia lääketieteellisiä operaatioita.

Ammatillinen kuntoutus ei paranna kuntoutujaa vaan ideana on selvittää, millaisia työtehtäviä ja ammatillisia vaihtoehtoja kuntoutujalle voi olla avoimilla työmarkkinoilla nykyisellä terveydentilalla. Ohjauksessa huomio käännetäänkin vajavuuksista mahdollisuuksiin ja nämä yhdistetään työelämän tarpeisiin ja olemassa oleviin työtehtäviin, tulevaisuuteen peilaten. Työelämässä on tarvetta erilaisille ihmisille ja erilaiselle osaamiselle sekä nyt että tulevaisuudessa.

On tärkeää, että kuntoutujat saavat
rehellistä palautetta työskentelystään.

Kolmanneksi tärkeimmäksi asiaksi kuntoutujat arvostivat ammatillisten vaihtoehtojen selvittelyn käytännössä eli sen, että he pääsevät oikeiden työtehtävien ja oikeiden työkavereiden avulla kokeilemaan, sopiiko suunniteltu ammattiala heille vielä käytännössä, ja mitä vaatii, jotta kyseisiä työtehtävä voi jatkossa hakea avoimilta työmarkkinoilta. Tällöin puhumme työkokeilusta, joka onkin yksi eniten käytetty ammatillisen kuntoutuksen keinoista.

Myös ne kuntoutujat, joiden terveydentila ei riittänyt työelämän vaatimuksiin nähden, olivat tyytyväisiä tehtyihin selvityksiin ja työkokeiluihin, koska he saivat itse olla mukana selvittelyissä ja arvioimassa omaa pärjäämistään suhteessa uusiin työtehtäviin, vaikka vaihtoehtoja työhön paluulle ei aina löytynytkään. Ohjaajan kannalta on tärkeää, että työnantajat tarjoavat kuntoutujille mahdollisuuden päästä kokeilemaan ja näkemään erilaisia ammatteja käytännössä, ja että kuntoutuja saa myös rehellistä palautetta työskentelystään.

Ammatillista kuntoutusta tehdään yhdessä työelämän kanssa. Työkokeiluja tehdään oikeilla työpaikoilla mahdollisimman aidoissa työtehtävissä työpaikan ja työelämän pelisääntöjen mukaisesti. Jokainen työkokeilupaikka on arvokas, ja työkokeilija antaa puolestaan oman tärkeän työpanoksensa työnantajan käyttöön työkokeilun ajaksi.

Harva meistä haluaa ohjaajakseen 
negatiivisen ja lannistavan ohjaajan... 
vai haluaisitko sinä?

Neljäntenä asiana kuntoutujien listalla olivat erilaiset testit, kuten psykologiset testit ja lukihäiriötestit, joita Vervessä käytetään tarvittaessa ammatillisen suunnittelun tukena. Viidenneksi tärkein asia kuntoutujille oli ohjaajien postitiivisuus ja kannustus. Eikä ihme, harva meistä haluaa ohjaajakseen negatiivisen ja lannistavan ohjaajan... vai haluaisitko sinä?

Oman työn kehittämiseksi on tärkeää joskus pysähtyä miettimään omaa työtä ja sen merkitystä käytännössä. Tutkittuani asiaa huomasin lopulta itse saaneeni uusia eväitä ohjaustyöhön. Kuntoutujat olivat tyytyväisiä Verven kuntoutuksen palveluihin ja saimme lähes kiitettävän kouluarvosanan 8,51. Aina voimme kuitenkin kehittää ja parantaa. Oleellista on aika ajoin kyseenalaistaa, olemmeko ohjauksessa oikeilla jäljillä, vastaammeko kuntoutujien odotuksiin myös ylihuomenna?