Työnantajayhteistyö on ammatillisen kuntoutuksen elinehto

Edellisessä blogikirjoituksessani työkokeilusta lupasin kirjoittaa seuraavaksi ajatuksiani ja kokemuksiani työnantajayhteistyöstä. Ammatillisen kuntoutuksen avuksi tarvitaan työnantajia, se on selvää. Hyvin suurella joukolla kuntoutus on työelämälähtöistä: työkokeilua tai työhönvalmennusta ei tietystikään saada aikaan ilman työnantajakumppaneita.

Oma roolini työnantajan suuntaan on tarjota riittävä informaatio ammatillisesta kuntoutuksesta, työnantajaa koskevista tehtävistä ja odotuksista sekä olla mukana seuraamassa asioiden edistymistä. Kerään tietoa ja arvioin, mikä kertyneen tiedon valossa on realistinen ja mielekäs jatkosuunnitelma työkokeilun jälkeen. Olen prosessissa hyvinkin aktiivisesti mukana silloin kun minua tarvitaan, mutta jos prosessi soljuu eteenpäin hyvin ilman minua, pysyttelen taka-alalla.

Kaikkien osapuolten on tärkeää tietää, 
millä ajatuksilla ja tavoitteilla 
työkokeilua ollaan toteuttamassa.

Vervessä teemme vuositasolla yhteistyötä lukuisten työnantajien kanssa. Yhteistyö on monella tavalla ammatillisen kuntoutuksen elinehto. Ensinnäkään kuntoutujien konkreettiset toimet eivät toteutuisi ilman työnantajakontakteja. Työnantajayhteistyöllä on myös toinen oleellinen tehtävä: tehdyn yhteistyön kautta meidän verveläisten tietämys työelämästä, ammateista ja työelämän muutoksesta pysyy yllä. Ammatillista suunnittelua ja ammatinvalinnanohjausta ei voi tehdä ilman ajantasaista ymmärrystä ja tietoa alueellisesta työmarkkinatilanteesta tai työnantajien odotuksista ja toiveista henkilöstön osaamista tai ominaisuuksia kohtaan. Välillä tämä aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta, koska näiden asioiden suhteen kukaan ei ole koskaan täysin oppinut. Aina riittää uutta omaksuttavaa ja jo omaksuttua pitää päivittää. Jos tämä aiheuttaa riittämättömyyttä, niin se toisaalta myös tuo työhön jatkuvaa haastetta ja pitää mielenkiintoa ja vireyttä yllä.

Kun tavoitteena on alentuneen työkyvyn kanssa työelämään suuntaaminen, on kuviossa väistämättä läsnä ennakkoluuloja ja -asenteita.

Ammatillista kuntoutusta toteutettaessa työnantajayhteistyössä oleellisinta on tietty avoimuus. On hyvä, että kaikki osapuolet tietävät, millä ajatuksilla ja tavoitteilla esimerkiksi työkokeilua ollaan toteuttamassa. Kun tavoitteena on alentuneen työkyvyn kanssa työelämään suuntaaminen, on kuviossa väistämättä läsnä ennakkoluuloja ja -asenteita. Koen, että työnantajalle kohdennetulla riittävällä informaatiolla ja kannustamisella sekä sillä, että lupaa olla tukena mahdollisissa pulmatilanteissa, pystyy ylittämään ainakin tietynkokoisia ennakkoasenteita. Hyvin sujuva käytännön kokemus tietysti sulattaa ennakkoasenteita vieläkin tehokkaammin.

Omien työvuosieni aikana olen kohdannut monenmoisia työnantajia. Ilokseni olen voinut huomata, että monella on avoin ja vastaanottavainen asenne ammatillista kuntoutusta kohtaan, kunhan he vaan saavat riittävästi tietoa aiheesta. Kiitän ja kumarran jokaisen työnantajan suuntaan, joka ammatillisen kuntoutuksen merkeissä yhteistyöhön lähtee. Ilman teitä ei olisi onnistuneita kuntoutusprosesseja!