Työhönpaluun resepti

Työhönpaluun resepti: Runsaasti halua, riittävästi tunnetta pystyvyydestä, kylliksi uskoa omiin mahdollisuuksiin

Luin tänään Jarna Pasasen tutkimusraportin ”Mä rupesin näkemään auringon taivaalla” – Kuntoutujien kokemuksia palveluverkoston toteuttamasta kuntoutuksesta. Raportti kuvaa työeläkekuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksia kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja nostaa esiin kuntoutujien kokemia syitä ja selityksiä sille, miksi työhönkuntoutuminen onnistuu tai epäonnistuu.

Kenellekään ei liene yllätys, että kuntoutujan motivaatio nousi esiin tekijänä, joka vaikuttaa oleellisesti työhönkuntoutumisen onnistumiseen. Arkikielessä mutkat suoristuvat usein niin, että motivaatiolle synonyyminä on halu. Raportissa motivaatio on kuitenkin pilkottu osiin siten, että sen nähdään koostuvan halusta, pystyvyyden tunteesta sekä uskosta mahdollisuuksiin. Lukemisen jälkeen ajatukset jäivät hyrräämään aiheen ympärille.

Enemmistö kuntoutusasiakkaista haluaa palata työelämään

Arkikokemukseni ohjaustyöstä on, että ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista merkittävä enemmistö haluaa palata työelämään. Jo kuntoutusprosessin alussa ihmisillä on halu ja tahtotila löytää uusi, sopiva työ ja palata työhön. Sen sijaan pystyvyyden tunne ja usko omiin työllistymismahdollisuuksiin voi olla hyvinkin hauras.

Poissaolo työelämästä madaltaa ammatillista itseluottamusta ja pystyvyyden tunnetta. Kun on omasta tahdostaan riippumatta uuden äärellä, niin kuin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat usein ovat, olo voi olla epävarma ja epämukava. Ammatillisen kuntoutuksen prosessiin lähteminen voi jännittää, jopa pelottaa. Pystynkö, kykenenkö, riitänkö?

Koska tavoitteena on palata työelämään, on tärkeää pystyä luottamaan työllistymisen mahdollisuuksiin. Vaikka ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma olisi asiakkaan osaamisen ja ammatillisten mielenkiinnon kohteiden puolesta optimaalinen, mutta hänen uskonsa työllistymismahdollisuuksiin suunniteltuihin työtehtäviin matalalla, syö tämä motivaatiota väistämättä.

Miten voimme vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin?

Kuten sanottua, asiakkailla yleensä on halu palata työelämään. Se puoli motivaatiosta kunnossa siis. Miten voimme vahvistaa muita motivaation osa-alueita, pystyvyyden tunnetta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin?

Pystyvyyden tunne kohentuu ammatillisen ohjauksen ja käytännön toimien kautta. Ohjauskeskusteluissa kartoitamme asiakkaan osaamista ja vahvuuksia. Tällä on usein suuri merkitys. Oman osaamisen tunnistaminen on hankalaa, mutta hurjan tärkeää pystyvyyden tunteen saavuttamiseksi. Jokainen meistä tarvitsee oman osaamisen hahmottamiseksi toista ihmistä: peiliksi, kommentaattoriksi, hoksauttajaksi ja vääristyneiden käsitysten oikaisijaksi. Rakastan tätä osaa asiakasohjaustyössä! On mainiota saada olla mukana tilanteissa, joissa asiakkaan hahmotus omasta osaamisestaan kirkastuu, hän näkee osaamisensa objektiivisemmin ja hoksaa sen käyttöarvon.

Toinen työni huippuhetki on nähdä, miten työkokeilun tai työhönvalmennuksen aikana ja myötä asiakas konkreettisesti näkee ja havaitsee olevansa pystyvä, kykenevä ja riittävä. Näin ammatillisen kuntoutuksen prosessi parhaimmillaan tukee pystyvyyden tunnetta. Kun pystyvyyden tunne kohentuu, kasvaa usein myös usko omiin työllistymismahdollisuuksiin.

Motivaation hyvän kehän rakennuspalikat: alussa on halu, sitten kohentuu tunne pystyvyydestä ja kolmantena vaiheena usko omiin mahdollisuuksiin kasvaa. Nämä yhdessä kantavat takaisin työelämään.

Lue esimerkki motivaation hyvästä kehästä: Työura sai jatkoa

Tutkimusraportti: ”Mä rupesin näkemään auringon taivaalla” – Kuntoutujien kokemuksia palveluverkoston toteuttamasta kuntoutuksesta. KTM, tutkija Jarna Pasanen. Tampereen yliopisto.