Ilomantsin kunta tarttui työkykyongelmiin

Runsaan 5 000 asukkaan Ilomantsi tunnetaan muun muassa Suomen itäisimpänä ja ortodoksisimpana kuntana sekä karjalaisen kulttuurin vaalijana. Vervessä Ilomantsin kunnan työterveyshuolto ja kunta työnantajana tunnetaan siitä, että he tarttuvat rohkeasti työkykyongelmiinsa.

Työterveyshoitaja Hannu Ehrukainen kertoo, että ajatus Navigosta käynnistyi Verven yhteydenotolla. Yhteistyötä oli tehty ennenkin, mutta Navigo-prosessista ei työterveyshuollossa ollut aiempaa tietoa. Lupaavalta kuulostanut työkalu esiteltiin eteenpäin kunnalle.

Ajoitus oli hyvä, kun me olimme jo ehtineet miettiä, 
mistä saisimme apua, jotta vuosia kestäneet 
haastavat tilanteet saataisiin ratkaistua.

– Ajoitus oli hyvä, kun me olimme jo ehtineet miettiä, mistä saisimme apua, jotta vuosia kestäneet haastavat tilanteet saataisiin ratkaistua, Ilomantsin kunnan hallintojohtaja Hilkka Ikonen toteaa.

Ilomantsissa on panostettu kunnan työntekijöiden hyvinvointiin, ja varhaisen puuttumisen mallia on kehitetty myös hankkeiden avulla. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistä. Yleisesti ottaen tilanne onkin hyvä, Ikonen kertoo.

– Meillä on tavoitteena, että vuositasolla poissaoloja ei olisi yli 10 työpäivää per työntekijä, ja useana vuonna olemme tähän myös yltäneet.

Aina asiat eivät kuitenkaan ole menneet toivotulla tavalla, ja työkykyyn liittyvät ongelmat ovat päässeet pitkittymään. Tilanne ei ole korjautunut edes erilaisin työssäjaksamista tukevin erityisjärjestelyin, kuten kuntoutus- tai työaikajärjestelyillä. Jatkaminen nykyisessä tehtävässä on ollut vaikeaa, tai jopa mahdotonta, eikä uutta työtä tai uraa ole yrityksistä huolimatta löytynyt.

On työntekijälle rankka paikka,  kun haluaisi tehdä työtä, mutta terveys ei anna siihen mahdollisuutta, ja asiat pitkittyvät ja mutkistuvat.

Kuntaa ja työterveyshuoltoa on myös vaivannut ajoittainen pula pätevistä työterveyslääkäreistä. Tämä on ollut haastavaa erityisesti osatyökykyisten työntekijöiden asioiden hoidon kannalta. Tilanne ei ole otollinen työnantajalle, eikä erityisesti henkilölle itselleen.

– On työntekijälle rankka paikka, kun haluaisi tehdä työtä, mutta terveys ei anna siihen mahdollisuutta, ja asiat pitkittyvät ja mutkistuvat, Ehrukainen sanoo.

– Se, että joutuu olemaan poissa, tuo vielä lisästressiä tunnollisille työntekijöille, Ikonen lisää.

Haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi Ilomantsissa päätettiin kokeilla Navigoa pilottiluontoisesti. Ehrukainen kertoo, että kun prosessiin sopivat työntekijät oli valittu, tutustuttiin lähtötilanteisiin ja ryhdyttiin miettimään uusia suuntia joko esimerkiksi uuden ammatin, osatyökyky- tai jopa työkyvyttömyyseläkeratkaisujen näkökulmasta. Aikataulullisesti Navigo eteni tehokkaasti.

Ongelmahan on monesti se, että 
ihminen on fiksoitunut nykytilanteeseen.

– Prosessi eteni nopeasti. Kun tammikuussa aloitettiin, niin toukokuun lopussa oli prosessikin jo lopussa. Toiminta oli joustavaa ja selkeää, ja saimme, mitä meille luvattiin, Ikonen kiittelee.

Navigo osallistaa työntekijän lisäksi heidän esimiehiään ja työterveyshuoltoa. Vaikka tärkein rooli onkin työntekijällä itsellään, vinkkaa Ehrukainen pilke silmäkulmassa, että esimerkiksi työterveyshuolto ei suinkaan ”pääse pesemään käsiään” prosessista. Hän käytti esimerkiksi paljon aikaa työntekijöiden motivoimiseen ja käytännön järjestelyihin. Tehtävä oli tärkeä, sillä esimerkiksi motivaation merkitystä ei voi liikaa korostaa.

– Navigo on siitä hyvä, että se avartaa umpikujasta poispääsyä. Joku ulkopuolinen katsoo tilannetta vähän eri silmin kuin me täällä paikallisesti. Ongelmahan on monesti se, että ihminen on fiksoitunut nykytilanteeseen. Miten siis saadaan motivaatio herätettyä, että elämää ja työtä on muuallakin, jos näyttää, ettei täältä löydy työtoimintakykyä vastaavaa työtä, Ehrukainen kuvailee.

Sekä Ikonen että Ehrukainen näkevät 
Navigon hyötynä ”iholle menemisen”.

Sekä Ikonen että Ehrukainen näkevät Navigon hyötynä ”iholle menemisen”. Prosessi ei siis päästänyt työntekijöitä helpolla, vaan haastoi ja kyseenalaisti tavalla, johon työnantaja tai työterveyshuolto ei itse ollut pystynyt. Kaikki haastaminen tapahtui kuitenkin rakentavasti ja hyvässä hengessä. Erityisen kiitoksen tästä saa Navigoa Ilomantsissa vetänyt Verven Veijo Ojanaho.

– Veijo oli henkilönä sellainen, jolla oli minusta iso merkitys prosessin onnistumisessa. Hän otti ongelmat esiin kivalla tavalla, oli osaava siinä asiassa, Ikonen sanoo.

Ja mikä tärkeintä, Navigoon osallistuneille työntekijöille on alkanut löytyä ratkaisuja, ja prosessin alkuvaiheeseen liittynyt epäily on muuttumassa toivoksi.

Lue tästä Ehrukaisen ja Ikosen vinkit muille kuntaorganisaatioille, jotka painivat sote-maailman muutosten kanssa >>

2.8.2016 / Johanna Still