ISS Palvelut työkykyä kehittämässä

ISS Palvelut Oy työllistää Suomessa lähes 12 000 kiinteistöpalvelualan ammattilaista. Toiminnan kulmakivenä on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Suomen henkilöstöstä yli puolet työskentelee siivouspalveluissa. Loput työskentelevät kiinteistön ylläpito-, turvallisuus-, ruokailu-, tuki- ja rakennuttamispalveluissa. ISS Palveluiden työterveyspäällikkö Anne Tallgrenin mukaan tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka. 

Tallgrenin mukaan jaksamisessa ja pärjäämisessä merkityksellistä on ennakoiva toiminta: varhainen puuttuminen ja työkyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen. Käytössä ovat kattavat työterveyspalvelut, erilaiset työhyvinvointihankkeet, työturvallisuuden ja työturvallisuuskulttuurin kehittäminen sekä työhyvinvointiohjelma. Yksi merkittävä painopistealue ennaltaehkäisevässä toiminnassa on ergonomia. Esimerkiksi siivouspalveluissa työnteon apuvälineet ja tekniikat kehittyvät jatkuvasti, ja henkilöstön tukena ovat muun muassa siivoustyön palveluohjaajat, joita työfysioterapeutit kouluttavat ergonomisiin työtapoihin.

"Jotta työstä ei tulisi liian kuormittavaa, on tärkeää, että kuhunkin toimeen valitaan sopivat henkilöt, jotka saavat tehtävään hyvän perehdytyksen ja tuen. Työkyvyn johtamisen mallina on "ennakoi, seuraa ja reagoi"", Tallgren valottaa.

Ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi ISS Palvelut pitää tärkeänä puuttumista työkyvyn haasteisiin heti, kun niitä havaitaan. Työterveyshuollon ammattilaisena Tallgren onkin havainnut positiivisen asennemuutoksen kuntoutusta kohtaan.

"On saatu väistymään sellaista asennetta, että ”enhän mä vielä ole sellaisessa kunnossa, että tartteis mihinkään kuntoutukseen lähteä”. Sen sijaan nähdään, että kyse on varhaiskuntoutuksesta, jolla pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia", toteaa Tallgren. 

Hänen mukaansa ISS Palvelut on yrityksenä kuntoutusmyönteinen. Henkilöstölle on tarjolla vuosittain useita kuntoutuskursseja, joissa tärkeässä roolissa varsinaisen sisällön lisäksi on myös itse kuntoutusryhmä.

"Kuntoutukseen osallistuvat saavat tukea ryhmältään ja voimaantuvat, kun huomaavat, että muutkin pohtivat ihan samanlaisia asioita ja heillä on ihan samanlaisia huolia," Tallgren kertoo.

Kuntoutusten koordinoinnissa merkittävässä roolissa on työterveyshuolto, joka valitsee kuntoutukseen osallistujat ja on muutenkin aktiivinen toimija prosessissa. ISS Palveluiden valtakunnallisen työterveyshuoltokumppanin Mehiläisen ja tämän alihankkijoiden lisäksi Terveystalo vastaa työterveyshuollosta osalla paikkakunnista.

"Muun muassa Oulussa Mehiläisellä on esimerkillisen ennaltaehkäisevä ja kuntouttava ote. Tärkeää on kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja se, että työntekijä on itse motivoitunut sekä valmis miettimään tilannettaan ja tekemään siihen muutoksia", Tallgren korostaa.

Verven kanssa yhteistyötä tehdään Oulun ja Mikkelin toimipisteissä, joissa on järjestetty muun muassa ASLAK- ja TYK-kuntoutuksia. Lisäksi yritykset olivat mukana Kelan TK2-hankkeessa, jossa kehitettiin uusia malleja työikäisten kuntoutukseen.
Tallgrenin mukaan ISS Palvelut on vaativa kuntoutuspalvelujen ostaja, jolla on paljon omaa alan osaamista. Verve on kuitenkin vakuuttanut osaamisellaan: sovituista asioista pidetään kiinni ja toimitaan aktiivisesti sekä pitkäjänteisesti.

"Pitkäaikainen yhteistyö mahdollistaa luottamuksen syntymisen. Kun yrityksen toimintatavat ovat tuttuja, yhteistyö on kaikille helppoa ja puhutaan samaa kieltä. Ei tarvitse aloittaa aina alusta", sanoo Tallgren.

Hyvässä kuntoutuksessa on kyse oppimisesta ja monimuotoisuudesta. Haaste on usein siinä, miten kuntoutuksen anti saadaan jalkautettua laajemminkin työpaikalle. Vervellä on Tallgrenin mukaan ”välittämisen meininki”: haetaan kestäviä ratkaisuja yhdessä työntekijän ja yrityksen kanssa.

"Verven kuntoutuksissa on työlähtöinen ote, työstä keskustellaan ja sitä pohditaan monipuolisesti. Kuntoutuksissa on se punainen lanka, että aktiivinen ihminen löytää ahaa-elämyksiä jaksamiseen ja haasteista selviytymiseen ja osaa viedä ne mukanaan työpaikalle ja arkeen", Tallgren sanoo.

Työelämän haasteet eivät ole katoamassa mihinkään jatkossakaan. Vaikka moni työtehtävä ei ole enää niin kuormittava fyysisesti, työelämän muutokset sekä arjen ja työn yhdistäminen kuormittavat myös henkisesti. Tallgrenin mukaan työuria pitäisi saada pidennettyä samalla, kun vaatimukset kasvavat. Monet pysähtyvät miettimään omaa työtään, työkykyään ja jaksamistaan sekä niiden kehittämistä usein vasta kuntoutuksissa. Usein huomataan myös, että osa työkykyyn vaikuttavista asioista on hyvin pieniä.

"Kuntoutuksiin osallistujilta tulee paljon palautetta, että tämä oli parasta, mitä minulle on tapahtunut moneen vuoteen",  iloitsee Tallgren.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Työkyky -lehdessä 1/2015.