Pyhäsalmi Mine

Muutokseen kannattaa valmistautua

Pyhäsalmi Mine on yksi Euroopan vanhimmista ja syvimmistä metallikaivoksista. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että sen malmivarat ovat loppumassa vuoden 2019 aikana. Edessä on iso muutos, kun kaivostoiminta tulee päätepisteeseensä.

Tilanne on äärimmäisen hankala työntekijöille ja työnantajalle: miten käsitellä epävarmuutta ja huolta, ja varmistaa, että tuotanto jatkuu loppuun saakka yhtä turvallisesti ja hyvin kuin ennenkin. Pyhäsalmella tilanteeseen on puututtu muun muassa esimiesvalmennuksen ja -foorumeiden sekä Työhyvinvointidialogin avulla. Verven vuoden 2016 aikana ohjaama prosessi vaikutti kaivoksen laatu- ja koulutuspäällikkö Outi Sirviön toimintaan ja ajatteluun.
 

Työtehtävistä saa selkoa puhumalla 

Työhyvinvointidialogi on Verven kehittämä työkalu, jonka avulla selvitetään siihen osallistuvien henkilöiden omaa ammatillista tilannetta esimerkiksi muutostilanteessa. Ideana on, että omaa työtä jäsennetään pienissä ryhmissä, joissa jokainen on vuoron perään haastateltava, haastattelija ja tarkkailija. Tukimateriaalina käytetään keskustelurunkoa, keskustelut nauhoitetaan, ja kukin haastateltava saa kotitehtäväkseen analysoida omaa kertomustaan. Pyhäsalmella vuoropuhelua käytettiin apuna, kun mietittiin, mitkä ovat niitä asioita, jotka korostuvat esimiestyössä kaivoksen lopettamista kohti edettäessä.

– Omalta kohdaltani haasteeksi muodostui, että en pystynytkään kertomaan selkeästi, mitkä ovat omat tavoitteeni, ja mitkä tärkeimmät asiat, jotka ainakin pitää saada aikaiseksi. Fokus omasta työstä ei ollut selvä, ja se tuli hyvin esille, kun piti kertoa ääneen toisille, mitä tekee, Sirviö kertoo. Nauhoituksen kuuntelu vain vahvisti asian.

Työhyvinvointidialogin pohjalta lähdettiin tekemään omaa kehityssuunnitelmaa. Sirviölle kirkastui, että edessä oleva muutos vaati muutosta myös hänen työtehtävissään. Vuodesta 2003 eri toimenkuvissa kaivoksella työskennelleenä hänelle oli kasautunut joukko tehtäviä, jotka eivät itse asiassa enää nykyiseen toimenkuvaan kuuluneet.
– Aika pian vuoropuhelun jälkeen pyysinkin esimieheltäni kehityskeskustelun, jossa käytiin läpi, mitä minulta odotetaan. Vuosien varrelta oli jäänyt tiettyjä työtehtäviä, joita olin vain jatkanut. Sitä oli ajatellut, että entiset tehtävät menevät siinä sivussa. Dialogin ja kehityskeskustelun avulla selvisi, mihin tehtäviin pitää keskittyä, ja mitä ohjataan muille.

Dialogi oli myös hyvä tapa tutustua kollegojen tilanteeseen.
– Sehän oli oikeastaan ihan mukava tilanne kertoa kollegoille, mitä tekee. Vaikka yhdessä keskustelussa ei ollut mukana kuin kolme henkilöä, uskoisin, että se voi rohkaista jatkossakin puhumaan enemmän näistä asioista.

Esimiesfoorumit perustettiin

Muutokseen valmistautumista jatkettiin Pyhäsalmella syksyn 2016 ajan esimiesfoorumien avulla. Niiden asialistalle Verven konsultointitoiminnan johtaja Kirsi Koistinen ja kuntoutus- ja kehityspäällikkö Leena Sankilampi nostivat kysymyksiä, jotka olivat tulleet esiin aiemmissa keskusteluissa. Sirviön mukaan ulkopuolinen näki kipukohdat paremmin. Yrityksen sisällä niille sokaistuu helposti.
– Foorumeissa esimiehet sitten tekivät ryhmissä omia ratkaisuesityksiä niihin kysymyksiin. Muutamia ratkaisuja on myös jo otettu käyttöön. Muutenkin foorumit ovat olleet hyvä paikka, jossa harvoin kentällä toisiaan näkevät esimiehet kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan yhdessä.

Vaikka Sirviöllä ei ole omia alaisia, hän kertoo, että esimiesfoorumit ovat auttaneet löytämään apuja jokapäiväiseen työhön: enää jokaisen ei tarvitse aina yksin miettiä, miten erilaisissa ja uusissa, muutoksen mukanaan tuomissa tilanteissa toimitaan. Pyhäsalmella onkin päätetty, että esimiesfoorumeita jatketaan vuonna 2017 omatoimisesti.
 

Oma työnkuva selkiytyi

Työhyvinvointidialogin ja kehityssuunnitelman osana Sirviö ja kollegat kävivät Koistisen ja Sankilammen avustuksella läpi omaa työhistoriaansa ja uran syklejä. Pohdinta johti Sirviön osalta upeaan ahaa-elämykseen.
– Huomasin, että muutos on uusi mahdollisuus, ei niinkään uhka. Aion käyttää jäljellä olevan ajan hyödyksi, ja ottaa siitä irti kaiken kokemuksen ja opin.

Tämähän on ihan ainutlaatuinenkin tilanne: harvemmin kaivoksia lopetetaan. Paljon uutta on vielä edessä ennen töiden loppumista. Sirviö korostaa, että muutostilanteessa kaiken a ja o on juuri avoin ja positiivinen mieli. Hän jatkaa, että samalla asenteella saa parhaan hyödyn irti myös työhyvinvointidialogin kaltaisista työkaluista. Dialogille on annettava mahdollisuus, ja siihen on myös panostettava kunnolla.

– Tulin itse aika lennosta mukaan dialogiin, eikä minulla ollut mitään ennakko-oletuksia. Kaikki otettiin vastaan, mitä tuli. Minulle siitä oli valtavasti hyötyä! Yhteistyö Kirsin ja Leenan kanssa on toiminut muutenkin hienosti, ja esimiesfoorumit olivat minusta piste iin päälle.

Sirviö jatkaa siis työntekoa positiivisin mielin ja selkeämmin tavoittein.
– Oma toimenkuva ei tunnu enää niin pirstaleiselta. Jos menisin nyt uudelleen työhyvinvointidialogiin, tietäisin ainakin, mitkä ovat minulle ne tärkeimmät työtehtävät, hän nauraa.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Työkyky -lehdessä 1/2017.