Kerro kaverille

Julkaistu 4.01.2016 kategoriassa Blogi

Suomen käytetyintä persoonallisuustestiä pitäisi tutkia enemmän

Psykologinen testi voidaan ymmärtää niin, että se on pieni vakioitu näyte tutkittavan henkilön käyttäytymisestä. On mahdotonta saada kokonaisvaltaista kuvaa kenenkään käyttäytymisestä. Psykologin pitäisi olla tutkittavan seurassa 24 tuntia vuorokaudessa vuosikausia. Se ei oikein käy päinsä.

Otetaanpa esimerkkinäytteeksi käyttäytymisestä vaikkapa kakun syöminen. Tutkija mittaa syömiseen käytetyn ajan. Jos kakkutesti halutaan vakioida eli standardoida, kakunpalan painon täytyisi olla vakio, sanotaanko vaikka 200 gramman pala kinuskikakkua. Edellisestä ateriasta pitää olla kulunut vakio aika, vaikkapa kaksi tuntia. Ja niin edelleen…

"Jotkut tutkittavat hyökkäävät 
kakun kimppuun ja hotkivat, 
toiset syövät hitaasti ja rauhallisesti."

Jotkut tutkittavat hyökkäävät kakun kimppuun ja hotkivat, toiset syövät hitaasti ja rauhallisesti. Voidaan hyvin ajatella että syömiskäyttäytyminen perustuu tutkittavan luonteen rauhallisuuteen. Kakkutesti on tällöin teoriassa järkevä, hienommin sanottuna konstruktiovalidi. Syömiseen käytettyä aikaa voidaan verrata johonkin muuhun rauhallisuuden mittakeppiin tai kriteeriin: esimerkiksi ylinopeussakkojen määrään. Jos yhteys eli korrelaatio löytyy, kakkutesti on kriteerivalidi.

Pätevä eli validi testi mittaa sitä mitä sen pitäisi mitata. Mittarin rakentamisessa olennainen osa on normien kerääminen. Ennen kuin voidaan määritellä henkilö hitaaksi tai nopeaksi kakunsyöjäksi, täytyy tietää, pitkäänkö lautasen tyhjennys keskimäärin kestää. Otos joka perustuu omaan kotiväkeen ja kavereihin ei ole luotettava. Tarvitaan kymmeniä eri-ikäisiä koehenkilöitä, jotta saadaan selville keskimääräinen syömisaika ja paljonko suorituksissa on vaihtelua.

"Projektiivisen hypoteesin mukaan 
psyykkiset prosessit heijastuvat piirroksiin"

Väitöstutkimuksessani selvitin yleisimpien psykologisten aikuistestien normien pätevyyttä. Tutkimukseni yhtenä kohteena oli saksalaisen psykologin Ehrig Warteggin 1930-luvulla kehittämä piirrostesti. Wartegg-testilomakkeessa on 8 ruutua, joissa kussakin on piirroksen alku. Tutkittavan tehtävänä on täydentää kuvio. Esimerkiksi ruudussa 3 olevat viivat voi täydentää portaiksi. Testin taustalla on nk. projektiivinen hypoteesi, eli ajatus, että psyykkiset prosessit heijastuvat piirroksiin: esimerkiksi ylöspäin menevät portaat kuvaavat optimistista henkilöä ja alaspäin piirretyt portaat viittaavat masennukseen.

"On ajateltu, että kokenut kliinikko pystyy 
intuitiivisesti ymmärtämään piirrosten 
taustalla olevat psyykkiset prosessit"

Wartegg-testin normien merkittävin ongelma on se, ettei normeja ole. On ajateltu, että kokenut kliinikko pystyy intuitiivisesti ymmärtämään piirrosten taustalla olevat psyykkiset prosessit. Toisen projektiivisen testin, Rorschachin mustetahratestin kohdalla tämä ajattelutapa oli tavallinen ehkä vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten, mutta nykynäkemyksen mukaan tulkintaohjeiden täytyy perustua tutkimusnäyttöön.

Wartegg-testin osalta aloittelevat psykologit ovat joutuneet tukeutumaan Wartegg-käsikirjaan. Se on tulkintaopas, johon on koottu erään kokeneen kliinikon, Manfred Gardziellan tulkintaohjeita, jotka perustuvat hänen omiin näkemyksiinsä. Minkäänlaista tieteellistä näyttöä tulkintaohjeiden pätevyydestä WZT-käsikirjasta ei kuitenkaan löydy. Käsikirjan toinen heikkous se, ettei se kerro mitään testin historiasta eli siitä, mitkä psykologiset teoriat olivat Warteggin ajattelun taustalla.

"Historian takia Warteggin testiä ei käytetä englanninkielisissä maissa?"

Historialliset syyt ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös siihen, ettei Warteggin testiä käytetä englanninkielisissä maissa. Tästä on ollut se seuraus, että testiä on tutkittu hyvin vähän eikä sille ole ulkomaisia normeja. Tutkin Wartegg-piirrosten yhteyttä piirtäjän aleksitymiaan ja masennukseen, joita mitattiin kahdella lomaketestillä. Aleksityymiseen persoonallisuuteen liittyy vaikeus tunnistaa ja kuvata omia tunteita. Aleksityymikko pitää konkretiasta ja tosiasioista. Myös vähäinen mielikuvitus on tyypillistä.

Tutkimuksessa havaitsin, että aleksityymikot piirtävät ihmispiirroksia Wartegg-testissä jonkin verran harvemmin kuin muut piirtäjät keskimäärin. Toisaalta myös ikä vaikuttaa piirroksiin: nuoret piirtävät ihmispiirroksia enemmän kuin iäkkäämmät ihmiset. Masennus ei vaikuttanut ihmispiirrosten määrään. Tutkimukseni osoitti, että Wartegg-testi voi olla hyödyllinen aleksitymian mittarina. Osa Wartegg-käsikirjan tulkintaohjeista voi pitää paikkansa ja osa ei. Koska kyseessä on Suomen eniten käytetty persoonallisuustesti, testin tieteellistä tutkimusta pitäisi jatkaa ja sille pitäisi kehittää luotettava tulkintamenetelmä ja normit.

 

Eka Roivainen: Validity in psychological measurement : an investigation of test norms

Kerro kaverille

Kirjoittaja

Eka Roivainen
psykologi
Verve

Ota yhteyttä