Kerro kaverille

Julkaistu 25.02.2020 kategoriassa Artikkelit Uutiset

Vastavammautuneen kuntoutumisvaiheesta puuttuu usein kytkös työelämään. Ajatusta työhönpaluusta tulisi tukea jo varhaisessa vaiheessa vammautumisen jälkeen. Tämä antaa valmiuksia siirtyä ammatilliseen kuntoutukseen siinä vaiheessa, kun se on ajankohtaista.

Kun henkilöä kohtaa äkillinen, usein traumaattinen onnettomuus, mieleen nousee monia pelkoja tulevaisuudesta. On pelkoa siitä, että vammautuuko pysyvästi ja menettääkö kyvyn tehdä työtä ja pelko myös toimeentulon menettämisestä. Vastavammautunut tarvitsee jo hoito- ja kuntoutusvaiheessa paljon tietoa, tukea ja neuvontaa paluusta takaisin työhön. 

Verven liikenne- ja tapaturmakuntoutuksen palvelupäällikkö Susanna Finne (kuvassa vasemmalla), lääketieteellinen johtaja Mika Pekkonen ja kuntoutussuunnittelija Juha-Matti Pesonen (kuvassa oikealla) kertovat näkemyksiään siitä, miten vaikeasti vammautuneen työhönpaluuta voitaisiin nykyistä paremmin tukea. Keskeisenä tavoitteena on ehkäistä vammautuneen syrjäytymisen vaaraa.

- Liikenneonnettomuuden tai työtapaturman jälkeen on tärkeää nostaa esiin työhönpaluun mahdollisuudet heti lääkinnällisen kuntoutuksen vaiheessa. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia tuleekin arvioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Verven lääketieteellinen johtaja Mika Pekkonen toteaa.

Nopealla töihin palaamisella positiivisia vaikutuksia kuntoutumiseen

- Näkemyksemme mukaan mahdollisimman nopealla töihin paluulla voidaan vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi vammautuneen henkilön kokemaan kiputuntemukseen. Vaikeastakin tilanteesta huolimatta voidaan katse suunnata eteenpäin, ja siten välttää syrjäytymistä niin arjessa kuin työelämässä, palvelupäällikkö Susanna Finne sanoo.

- Ei riitä, että keskitytään lääkinnälliseen kuntoutukseen, vaikka se toki on kuntoutumisen alkuvaiheessa keskiössä. On myös mahdollista yhdistää lääkinnällisen kuntoutumisen vaiheeseen keskustelua työstä, työn merkityksestä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista. Olemme huomanneet, että työkytkös monesti puuttuu kuntoutumisvaiheesta, sitä ei välttämättä oteta esiin edes keskustelun tasolla. Toimintakyvyn rajoitteisiin keskittymisen sijaan on tärkeä selvittää jäljellä olevat työ- ja toimintakyvyn edellytykset sekä vammautuneen voimavarat, vahvuudet ja selviytymiskeinot huomioiden kuntoutujan työ- ja arkielämänolosuhteet. Vammautunut tarvitsee tietoa myös kuntoutuksen palvelujärjestelmästä, eri toimijoiden vastuualueista ja siitä, mitä tukea on saatavilla, jos työkyvyttömyys pitkittyy, Susanna Finne jatkaa.

Myös työnantaja tarvitsee tietoa ja tukea

- Myös työnantaja tarvitsee tietoa erilaisista keinoista ja tukimuodoista, joilla vammautunutta voidaan tukea takaisin työhön. Esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja työolosuhteiden muuttamiseen liittyvät toimenpiteet voivat olla korvattavia keinoja, joilla työhön paluuta voidaan jouduttaa, Juha-Matti Pesonen kertoo.

- Vaikeastikin vammautunut henkilö, kuten esimerkiksi alaraajahalvaantunut, voidaan auttaa takaisin työelämään hankkimalla työpaikalle pyörätuolihissi, jos henkilön työpiste sijaitsee useiden rappuaskelmien takana hissittömässä rakennuksessa. Eri ratkaisumahdollisuudet on selvitettävä perusteellisesti yhteistyössä kuntoutujan, työnantajan ja vakuutusyhtiön kanssa. Työtehtäviä voidaan räätälöidä ja työkokeilun turvin kokeilla erilaisia työtehtäviä myös osa-aikaisesti, Juha-Matti Pesonen jatkaa.

Lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen yhteistyö tärkeää

- Korostamme Vervessä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen saumatonta yhteistyötä. Sairaalajakson sekä kuntoutuskeskuksissa toteutetun kuntoutusjakson aikana kuntoutusasiantuntija voi kohdata vammautuneen varhaisessa vaiheessa ja keskusteluttaa työhön liittyvistä asioista. Vaikka työhön paluu ei vielä olisikaan ajankohtaista, voi motivoiva keskustelu työhön palaamisesta antaa rohkaisua ja toivoa tulevasta. Näin varsinaiseen ammatilliseen kuntoutukseen on valmiudet siirtyä, kun se on ajankohtaista, Susanna Finne sanoo.

- Olemme tiivistäneet yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa, jotta tavoitamme ja pystymme tukemaan liikenne- ja tapaturmavakuutettuja yhä varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on saada ammatillisen ohjauksen varhaistumiseen systemaattinen yhteistyö- ja toimintatapa niin vakuutusyhtiöiden kuin julkisen terveydenhuollon kanssa, Susanna Finne lisää.

Verven kuntoutuspalvelut täydentävät julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

- Ververyhmän tasolla olemme aloittaneet mittavan valmennusohjelman, Verve Akatemian, jonka tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja tasalaatuinen palvelutuotanto niin ammatillisen kuin lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa. Valmennuksessa painotamme strategiamme mukaisesti työkytköksen merkitystä jo kuntoutumisen varhaisessa vaiheessa. Valmennukseen osallistuvat mahdollisimman laajasti kaikki ammattiryhmät,  jotka Vervessä tuottavat liikenne- ja tapaturmakuntoutuksen palveluita, Mika Pekkonen sanoo.  

- Meillä Vervessä on mahdollisuus tuottaa vammautuneen kuntoutumisen eri vaiheissa palveluita, joissa kaikissa huomioidaan työkytkös. Verven kuntoutuspalvelut täydentävät julkisia sosiaali ja terveydenhuollon palveluja. Tuotamme liikenne- ja tapaturmakuntoutuksen objektiivisia, työelämätavoitteisia arviointi- ja ohjauspalveluita. Verven kuntoutuskeskuksissa teemme vaativaa kuntoutusta heti vammautumisen jälkeen tavoitteena mahdollisimman hyvä toimintakyky sekä katse työhön. Samalla varmistamme Verven palveluohjauksen keinoin tarkoituksenmukaiset kuntoutuspalvelut, mukaan lukien asumisen muutostyöt ja apuvälinepalvelut sekä työkykyä tukevat avoterapiapalvelut, Susanna Finne kiteyttää.

Kerro kaverille

Ota yhteyttä