Kerro kaverille

Julkaistu 7.10.2020 kategoriassa Uutiset

Kipu haastaa tai voi jopa estää työelämässä toimimisen. Työelämän tavoitetta pitäisi kuitenkin koko ajan pitää vireillä, vaikka tilanne olisikin haastava. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 % aikuisista oli kokenut vähintään kolme (3) kuukautta kestänyttä kipua. Yhdistämällä lääkinnällistä kuntoutusta ja keskustelua työstä, voimme välttää syrjäytymisen niin arjessa kuin työelämässäkin.

Lokakuisessa Työkykystudiossamme pureuduimme kipuun ja sen hallintaan. Aiheesta olivat keskustelemassa lääkäri, kipututkija Helena Miranda, jolla on yli 20 vuoden kokemus kipupotilaiden hoidosta ja tutkimustyöstä sekä Verven kuntoutuspäällikkö, psykologi Outi Ripatti ja palvelupäällikkö Susanna Finne.

Kivusta huolimatta on tärkeätä pystyä säilyttämään kontakti työelämään

Kivun aiheuttamista kokonaiskustannuksista suurimman osan muodostavat epäsuorat kustannukset, kuten sairauspoissaolot. Pitkittyvät sairauslomat ovat usein kuntoutukselle haitallisia, koska yksin kotona ollessaan henkilön tulee herkemmin tarkkailtua itseään ja kipuaan. Olisikin hyvä, että kivusta huolimatta kontakti työelämään säilyisi ja tavoitetta työelämään palaamisesta pidettäisiin yllä. 

-    Vaikeastakin tilanteesta huolimatta, voimme suunnata katseen eteenpäin, ja näin välttämään syrjäytymistä niin arjessa kuin työelämässäkin. Pystymme yhdistämään jo lääkinnällisen kuntoutuksen vaiheeseen keskustelua työstä, työn merkityksestä ja mahdollisuudesta palata töihin. On hyvä, että toimintakyvyn rajoitteisiin keskittymisen sijaan lähdettäisiin pohtimaan kipupotilaan voimavaroja ja vahvuuksia sekä selvittämään jäljellä olevaa toimintakykyä, toteaa Susanna Finne.

Helena Miranda korostaa kipukuntoutujan hoidon ja ohjauksen oikea-aikaisuuden sekä tavoitteellisuuden merkitystä yhteistyötä unohtamatta.

-    Yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, esimiesten, työpaikkojen ja kuntoutusta tarjoavien palveluntuottajien kanssa tarvitaan, jotta kipukuntoutujan työkykyä voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa. On myös lisättävä tietoa kivusta ja kivun hallintakeinoista, jotta esim. työpaikalla tai työterveyshuollossa osataan ajoissa tunnistaa työkyvyttömyyden riskissä olevat kipua potevat henkilöt ja ohjata heidän oikealle työkyvyn tukipolulle, sanoo Helena Miranda. 

Kipuohjauspalvelu auttaa tunnistamaan kivunhallinnan keinoja ja voimavaroja

Kipu on aina yksilöllistä ja kivun henkilökohtaisuus on haaste, mutta jokaiselle on löydettävissä omia toimivia kivunhallintakeinoja. Verven Kipuohjauksen tavoitteena on auttaa tunnistamaan kivunhallinnan keinoja ja voimavaroja sekä konkretisoida työhön paluun mahdollisuuksia. Palvelussa yhdistyy ryhmä- ja yksilöohjaus sekä vahva vertaistuki. 

-    Palvelussa lähestymistapana on käytetty HOT-ajattelua ja -menetelmiä (hyväksymis- ja omistautumisterapia), joita käytetään laajasti erilaisissa elämänongelmissa. Työskentelyssä pyritään psykologisen joustavuuden lisäämiseen, jota voisin tiivistäen kuvata seuraavalla lauseella, oletko valmis ottamaan ison askeleen ja olemaan halukas kohtaamaan lempeän hyväksyvästi kipusi, ei sellaisena kuin mielesi sanoo sen olevan, vaan sellaisena kuin se on – voidaksesi elää sitä elämää, jota haluat, kertoo Outi Ripatti, joka oli mukana kehittämässä ja tuottamassa Kipuohjauspalvelua.

Katso live-tilaisuuden tallenne alta ja saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin. Miten kipukuntoutujaa voidaan tukea kohti työelämää? Minkälaisia toimivia lääkkeettömiä kivunhallinnan keinoja voidaan käyttää lääkkeellisten hoitojen rinnalla? Mitä yhteistyötä eri tahojen kanssa vaadittaisiin, jotta kipukuntoutujan hoito ja ohjaus olisi oikea-aikaista ja tavoitteellista?


 

Työkykystudio on Verven lanseeraama ajankohtaisohjelma, jossa keskustellaan työkykyyn liittyvistä päivänpolttavista aiheista.

Kerro kaverille

Ota yhteyttä