Kerro kaverille

Julkaistu 16.10.2020 kategoriassa Uutiset

Vervessä on jo vuosikymmeniä tehty töitä sen eteen, että nuoret löytävät sopivat polut opiskeluun ja työelämään. Nuorille pitäisi olla matalan kynnyksen palveluita, jotta kuntoutukseen tai hoitoon pääsee jo varhaisessa vaiheessa, ei vuosien kotona olon jälkeen. Näiden asioiden ääressä Vervessä oltiin Saku-kehittämishankkeessa.


Verve Turku ja Verve Oulu olivat mukana Kelan rahoittamassa nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (Saku), missä tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen palvelua alle 30-vuotiaille NEET-nuorille (not in employment, education or training), joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Uutta kulmaa tähän toi se, että tässä yhdistettiin sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta tiiviissä yhteistyössä mm. etsivien nuorisotyöntekijöiden ja palveluun lähtevien nuorten kanssa. 

Nuoret ohjautuivat kehittämishankkeeseen etsivien nuorisotyöntekijöiden, oppilaitosten, Ohjaamon, nuorisopsykiatrian yksiköiden, Vamoksen, tukiasumisyksiköiden ja vanhempien ohjaamana. Kehittämishankkeeseen osallistui 57 nuorta Turun ja Oulun seudulta. Noin kaksi vuotta kestänyt kehittämishanke on tullut nyt päätökseen, ja on aika ynnätä mitä tästä jäi käteen. 

Miksi Verve halusi olla kehittämishankkeessa mukana?

Nuoret tarvitsevat uudenlaisen matalan kynnyksen palvelun ammatilliseen kuntoutukseen ilman viiveitä ja ilman diagnooseja. Palvelulle on tarvetta, tästä kertoo mm. se, että samanaikaisesti Saku-kehittämishankkeen kanssa käynnistyi paljon toimenpiteitä liittyen nuorisotakuuseen, kuntoutuksen uudistamiskomitean suosituksiin ja NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämiseen. 

-    Nämä kaikki kytkeytyivät samaan tavoitteeseen eli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseen ja kuntoutukseen ohjaamiseen. Nuorten syrjäytymisen estäminen on yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti niin tärkeää, että halusimme olla kehittämässä uusia keinoja nuorten tukemiseen, toteaa Verven kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen.  

-    Nuoret ovat olleet meille kohderyhmänä aina hyvin tärkeässä roolissa, ja nuorten palveluiden kehittämisestä meillä onkin pitkän perinteet. Kun otimme Vervessä ensiaskelia nuorten ammatillisiin kursseihin, näin jo miten nuoren olemus muuttuu, kun hän pääsee tekemään jotakin järkevää ja kokeilemaan siipiään työelämässä. Ammatillinen kuntoutus siis kannattaa, mutta haasteena on kuitenkin saada sellainen joustava palvelujen kokonaisuus, jossa hetkellinen ”katoaminen” tai poissaolo ei katkaise kuntoutusta. Tähän haasteeseen halusimme Saku-kehittämishankkeen myötä vastata, kertoo Verven ammatillisen kuntoutuksen ylilääkäri Jari Turunen.

Nuorten motivointi + vuorovaikutus = aktiivinen nuori

Kehittämishankkeen tavoitteena oli aktiivinen nuori, joka vie omaa elämäänsä eteenpäin tarttumalla haasteisiin. Koska nuorten tavoittaminen, motivointi ja vuorovaikutus nuorten ehdoilla olivat avainasemassa, toimi kehittämishankkeen kantavana teemana kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus. Teema tuki nuorten motivaatiota, sitoutumista ja tavoitteiden saavuttamista. 

Yhteistyö aloitettiin vahvistamalla nuorten toimijuutta ja ymmärrystä siitä, että omaan elämään voi vaikuttaa, omaa elämää voi jopa johtaa ja työntekijät ovat nuoren puolella. 

-    Meillä on Vervessä vahvaa osaamista ja kokemusta nuorten kanssa työskentelystä, ja olen itsekin saanut työskennellä pitkään nuorten kanssa. Kehittämishankkeessa työskentely muistutti taas hyvin sen, että vaikka nuori olisi huonossakin kunnossa, hänellä on halua miettiä ammatillisia asioita, hoitojen ja terapioiden lisäksi, toteaa Verven työfysioterapeutti Anna Satomaa. Sari Seppä on asiasta samaa mieltä ja korostaa sitä, että nuoret tarvitsevat usein riittävän pitkään ”rinnalla kulkijaa”.

Nuorten vointi ei kohene sillä, että kerran kuussa joku kysyy mitä kuuluu?

Nuoret eivät jaksa itsekseen ponnistella saadakseen asioita eteenpäin, esimerkiksi ammatillisen suunnitelman tekoa. Kehittämishankkeessa huomattiinkin, että nuorten moninaisten haasteiden takia työskentelyn tulee olla pitkäjänteistä ja monialaista. 

-    Nuoret tarvitsevat paljon aikaa, niin yksilöllisesti kuin ryhmässäkin. Tavoitteiden ei pidä olla alussa kunnianhimoisen korkeat, vaan täytyy lähteä matalalla profiililla liikkeelle, jotta saadaan pidettyä yllä pysyvyyttä ja luotua onnistumisen kokemuksia. Osalla nuorista kyky reflektoida asioitaan oli yllättävänkin korkeaa tasoa ja siksi ryhmissä pitäisi pystyä räätälöimään nuorille hänen taitojensa ja kykyjensä mukaisia tehtäviä, tuumaa Verven ammatillinen kuntoutusohjaaja Ville Siitonen.

Kehittämishankkeessa mukana olleet kokivat positiiviseksi sen, että pystyi itse vaikuttamaan siihen, kuinka usein nuori oli syytä tavata, jotta hänen tarpeensa tuli huomioitua mahdollisimman hyvin. Hankkeessa mukana olijat totesivat myös, että nuorten kanssa työskentely haastaa aina uudistamaan työskentely- ja yhteydenpitotapoja. 

-    Nuorten kohtaamisella on todella suuri merkitys siinä, että ottaako nuori hänelle suunnatun palvelun omakseen vai ei. Jos palvelua ei oteta omakseen, on vaara, että nuori syrjäytyy. Kuntoutuksen asiantuntijalta vaaditaankin paitsi aikaa kulkea nuoren rinnalla, myös halua ja taitoa kohdata nuori oikein, jotta luottamus syntyy ja tätä kautta nuori saadaan motivoitumaan ja sitoutumaan palveluun, tuumaa Verven ammatillinen kuntoutusohjaaja Sari Seppä. Myös Anna Satomaa peräänkuuluttaa ”samalla tasolla” tapahtuvan nuoren kohtaamisen ja kuuntelun tärkeyttä.  

Kehittämishankkeessa nuorten mukaan lähteminen tehtiin joustavaksi. Mukaan pääsi esimerkiksi Walk In -tilaisuuksien kautta, joissa pääsi keskustelemaan palvelusta asiantuntijan kanssa. Henkilökohtaisen ajan sai varattua esimerkiksi WhatsApp-viestillä. Tapaamiseen nuori sai ottaa mukaan tukihenkilön, ystävän tai vaikka hankkeesta vinkanneen etsivän nuorisotyöntekijän. Muutenkin joustavat ja monipuoliset yhteydenpitotavat, esimerkiksi valokuvat, WhatsApp, puhelut, tekstiviestit ja eSaku -verkkoalusta osoittautuivat hyödyllisiksi. 
 

Sakussa kehitettiin joustava yksilö- ja ryhmämuotoinen toiminta sekä siihen kytkeytyvä verkkoalusta eSaku

Joustava yksilö- ja ryhmämuotoinen toiminta sisälsi sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta, sekä asioihin kytkeytyvän eSaku-verkkoalustan. Verkkoalusta mahdollisti uudenlaisen yhteydenpidon ja työskentelytavan nuorten kanssa. Sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen painotukset räätälöitiin yksilöllisesti huomioiden nuoren tarve, toimintakyky ja tavoitteet. Nuoret osallistuivat aktiivisimmin yksilöllisiin tapaamisiin, mutta myös ryhmätoiminta oli toivottua sekä nuoria kiinnostavaa. Osa toivoi tiiviimpääkin ryhmämuotoista toimintaa. 

Sosiaalinen kuntoutus oli neuvonta- ja ohjaustyötä, nuoren tarpeiden ja toiveiden kartoitusta, nuoren näkyväksi tekemistä, nuoren itsetunnon tukemista. 

-    Erilaiset omakuva ja itsetuntemus tehtävät toimivat hyvin myönteisen minäkuvan vahvistamisessa ja itsearvostuksen lisäämisessä, mitkä pohjustavat hyvin ammatillisen suunnittelun aloittamista, kertoo Sari Seppä.

Ammatillinen kuntoutus oli neuvontaa, uraohjausta, nuoren ammatillisten kiinnostuksien kartoitusta, nuoren vahvuuksien ja taitojen näkyväksi tekemistä sekä opiskelu- ja työelämätietouden lisäämistä, tutustumiskäyntejä ja opintojen tukemista.

-    Monen kanssa asiat etenivät todella hyvin, osa nuorista palasi muun muassa opiskelemaan ja moni aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa, kertoo Sari Seppä

Mitä kehittämishankkeesta jäi päällimmäisenä mieleen?

Nuorten palveluiden räätälöitävyys mahdollistaa monenlaisten nuorten osallistumisen ja hyötymisen toiminnasta. Se lisää nuorten valinnanvapautta ja vähentää suorituspaineita, jolloin kynnys osallistua toimintaan pysyy matalana. On tärkeätä, että matalan kynnyksen kuntoutuspalvelu ei sisällä liikaa ulkoa asetettuja tavoitteita ja pakkoa, etenemisen on oltava verkkaista ja nuorten itse asettamien tavoitteiden mukaista. Palvelun on joustettava, koska yhteistyön käynnistyminen vaihtelee paljon nuoren tilanteen mukaan. Kehittämishankkeessa nuoria tavoitettiin melko hyvin ja heidät saatiin sitoutettua hankkeeseen. 

Tarvetta on palvelulle, joka yhdistää sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen, sekä mitä toteutetaan joustavasti ja monimuotoisesti yhdistäen ryhmä-, yksilö- ja etämenetelmiä.

Kehittämishankkeen tuloksena Vervessä uskotaan myös seuraaviin asioihin: 

  • Nuorten tavoitettavuuteen pitää panostaa.
  • Ei ole itsestään selvää, että kohderyhmäksi määritetyt nuoret sitoutuvat juuri heille tarjottuun palveluun, vaan vaihtoehtoisia tukimuotoja tulee voida pohtia nuoren kanssa avoimesti ja kiireettömästi.
  • Ammatilliseen kuntoutukseen keskittyvien hankkeiden rinnalla nuorten mielenterveyspalveluiden tulee olla saavutettavia ja toimivia.
  • Oppilaitosten ja kuntoutuspalveluita tuottavien tahojen välistä yhteistyötä olisi tärkeää kehittää ja tehostaa. 

Kerro kaverille

Ota yhteyttä