Kerro kaverille

Julkaistu 1.10.2021 kategoriassa Työkykystudio Uutiset

Organisaatioissa kohdataan yhä useammin yllättäviä tilanteilta, joita ei voida ennakoida eikä syiden ja seurausten välillä näy selvää jatkumoa. Keskittyminen muutokseen ei nykypäivänä enää riitä, vaan muutoksia tulee tarkastella kokonaan uusista näkökulmista. Kompleksisuus haastaakin työorganisaatioissa johtamista, mutta tuo samalla myös uudenlaisia kehitysmahdollisuuksia. 

Syyskuun Työkykystudiossa pohdimme, miten kompleksisuus näkyy työorganisaatioissa ja miten se paitsi haastaa johtamista myös avaa uusia kehitysmahdollisuuksia. Studiossa aiheesta keskustelivat Verven työorganisaatioiden kehittämisasiantuntijat Airi Tolonen ja Tuula Syrjälä, joilla molemmilla on yli 20 vuoden kokemus työn muutoksen ilmiöiden parissa sekä toimintakonseptien ja prosessien kehittämisestä organisaatioissa.  Erityisesti molempia kiinnostaa kompleksisuusajattelu sekä kompleksisuuden ilmiöt työorganisaatioissa.

"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" ei päde kompleksisten ilmiöiden äärellä

- Kompleksisuusajattelu haastaa meidän aiempia ajattelumalleja  ja tapoja käsitellä muuttuvia tilanteita ja työn muutosta. Kompleksista maailmaa ei voi hallita jatkuvalla kontrollilla ja järjestyksellä, eikä sen johtamiseen ole välttämättä edes välineitä. Hyvä esimerkki tästä on korona, kuvaa Airi Tolonen.

Kompleksisuus tarjoaa johtamiselle kaksi moniulotteista käsitekokonaisuutta ja lähestymistapaa, jotka molemmat vaikuttavat toisiinsa. Ensimmäisen avulla voidaan lisätä ymmärrystä organisaatioiden, ilmiöiden ja ongelmien organisoitumisen ja syntymisen prosesseista. Toisen avulla voidaan saada konkreettisia työkaluja ja välineitä tunnistaa ja uudistaa omaa johtamiskäyttäytymistä. Muutos haastaa jatkuvaan kehittämiseen ja siinä oppimiseen. Henkilöstön ja esimiesten onkin kehitettävä työtä yhdessä. 

- Kompleksisuutta ei hallita muuten kuin visualisoinnilla, jolla asioiden keskinäistä yhteyttä ja yhteenkietoutuneisuutta tehdään konkreettisesti näkyväksi. Ideana on koota havaintoja ja tietoa, ja tuottaa niistä oivalluksia. Eniten epävarmuutta sisältävien olettamusten testaaminen ja pilotointi on välttämätöntä tarvittavan tiedon ja sitä kautta ratkaisun saamiseksi, tiivistää Airi Tolonen. 

- Kompleksista toimintaa täytyy johtaa, mutta se ei ole perinteisin keinoin johtamista vaan mahdollistavaa, kokeiluihin kannustavaa johtamista, korostaa Tuula Syrjälä. 

Kompleksisuuteen pohjautuvat johtamistyökalut

Kompleksisessa maailmassa ongelmanratkaisuun tarvitaan keskustelua ja yhteistä ajattelua virittäviä ja organisoivia välineitä.  Näille johtamistyökaluille on ominaista prosessimaisuus, osallistavuus, erityyppisten aineistojen yhdistäminen ja visuaalisuus, joilla pyritään helpottamaan uusien ratkaisujen löytämistä. 

- Yrityksen toimintakulttuuri on esimerkki eri tekijöiden vuorovaikutuksen synnyttämästä ilmiöstä. Toisaalta organisaatiossa on virallinen toimintakulttuuri, jota voidaan dokumentoida ja esittää, mutta on myös epävirallisia toimintakulttuureita, jotka ovat rakentuneet ihmisten vuorovaikutuksessa.  Yksi väline tarkastella ja tunnistaa näitä organisaation todellisuudesta nousevia kehiä on kompleksisuuskartta, kertoo Tuula Syrjälä.

Omaan ja lähiympäristön tapaan kohdata kompleksisuus kannattaakin kiinnittää huomiota. Organisaation tasolla kompleksisuuskehityksen käynnistämisessä tulee huomioida oikeat kohteet, käytänteet ja laajuus. Alkuun pääsemisessä voi auttaa myös ammattilaisten käyttäminen. Me Vervessä olemme tässä apunasi. 
Lue lisää: Verven palvelut työnantajille >>

Katso Työkykystudion tallenne:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työkykystudio on Verven lanseeraama ajankohtaisohjelma, jossa keskustellaan työkykyyn liittyvistä päivänpolttavista aiheista.

Kerro kaverille

Ota yhteyttä