Mistä syntyy hyvä kuntoutus?

Kuntoutus on toimintaa, jota toteutetaan erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Riippumatta kuntoutustarpeen taustasta ja ilmenneistä haasteista, sen yleinen tavoite säilyy kontekstista toiseen.

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää yksilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia, työ- ja opiskelukykyä, työllistymistä ja työssä jatkamista*. Kuntoutus on oma kokonaisuutensa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja näin ollen Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sen olemusta. Kuntoutuksen järjestävänä tahona myös Kela on velvoitettu kuvailemaan kuntoutusta, sen periaatteita, keinoja ja tavoitteita. Palveluntuottajan vastuulle jää kuntoutuksen käytännön toteutus kuvatusti.
 

Kuntoutuksen tavoitteet

Kuntoutusalan asiantuntijoille kuntoutuksen määritelmä ja tavoitteet ovat ohjenuorana kaiken kuntoutustoiminnan ytimessä. Ei kuitenkaan riitä, että mielessä ja kuntoutussuunnitelmissa toistuvat termit kuten ”työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen”. Kuntoutusprosessit ovat ainutlaatuisia. Yksittäinen kuntoutusprosessi perustuu aina yksilöllisesti sopiviin tavoitteisiin ja parhaaksi katsottuihin etenemisen keinoihin. Kuntoutuksen onnistuminen on osiensa summa, missä palaset loksahtavat paikoilleen.

- Kohtaamisissa on annettava aikaa sairastumiseen liittyvien kokemusten ja tuntemusten jakamiseen, jotta hyvä vuorovaikutus saadaan aikaan. Hyvä ja luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa mahdollistaa vaikuttavan ohjaustyön ja motivoinnin sekä ponnistelemisen tavoitteita kohti, kuvailee Verve Oulussa sairaanhoitajana työskentelevä Miia Mikkonen kaiken taustalla olevaa vuorovaikutuksen merkitystä. Hän sanoo, että kuntoutuksen tavoitteena on yleensä asiakkaan toimintakyvyn parantaminen tai ylläpito, mutta usein tavoitellaan myös sujuvampaa osallistumista arjen eri toimintoihin.

- Toimintakykyä käsitellään kuntoutuksessa psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena, eikä pelkästään vaikkapa kävelyn varmentumisena tai puheen tuoton paranemisena, Mikkonen tähdentää kuntoutuksen olemuksesta puhuttaessa.
 

Milloin voidaan sanoa, että kuntoutus on onnistunut?

Kuntoutuksen onnistumista tulkitaan kuntoutussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden perusteella. Kuntoutuksen alussa ja lopussa suoritetaan esimerkiksi erilaisia mittauksia, joiden kautta kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkkaillaan. Kuntoutuksen onnistumiseen liittyy myös sellaisia asioita, joita harvoin nostetaan esiin.

- Hyvä kuntoutusjakso näkyy konkreettisesti asiakkaan toimintakyvyssä, mutta myös hänen tavoissaan ajatella sairauden kautta muuttuneita asioita. Usein kuntoutus ohjaa ihmistä sitoutumaan syvemmin omaan hoitoonsa. Tähän liittyy myös tiedon ja ymmärryksen kartuttaminen, kuvailee Verve Lahdessa sairaanhoitajana työskentelevä Rea Marjamäki.

Motivaation merkityksen lisäksi sairaanhoitaja ja tiimivastaava Sirpa Korhonen Verve Oulusta nostaa esiin muitakin onnistumiseen ohjaavia osa-alueita.

- Kuntoutus on onnistunut, kun asiakkaan toimintakykyä saadaan edistettyä ja asiakas huomaa kuntoutuksen etenevän, kun hän on siihen sitoutunut ja motivoitunut. Tärkeää on myös kuulluksi tulemisen kokemus, uusien oivalluksien ja ohjeiden saaminen kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka tavoitteita ei joskus saavutettaisikaan, on asiakas usein saanut eväitä vertaistuesta ja pienen tauon normaaliarkeensa, pohtii Korhonen kuntoutuksen onnistumisen kulmakiviä.
 

Kuntoutus on enemmän kuin mittareita

Kuntoutuksen asiakkaat kokevat erityisen arvokkaaksi kuulluksi tulemisen tunteen. Elämä sairauden tai vamman kanssa on niin voimakas henkilökohtainen kokemus, että aidon kohtaamisen ja kuntoutuksessa saadun vertaistuen merkitys nousevat omille lukemille. Myös Rea Marjamäki tiedostaa onnistuneen kohtaamisen merkityksen.

- Asiakkaan ja työntekijän välille kehittyy luottamus. Se mahdollistaa uskalluksen olla oma itsensä ja sanoittaa tunteita, tarpeita ja myös negaatioita. Tätäkin tarvitaan, jotta haitallisten asioiden kehään voidaan kiinnittää huomiota, ja käsitellä niitä kuntoutusprosessiin kuuluvina. Onnistuneessa kuntoutusprosessissa pystyy havaitsemaan myös tunnesäätelyn kehittymisen ja sen merkityksen fyysisen hyvinvoinnin kannalta, Marjamäki toteaa.

Parhaimmillaan kuntoutus saa aikaan kerrannaisvaikutuksia. Kun kivunhallintaan löytyy uusia tai toimivampia keinoja, parantuu elämänlaatu kokonaisuudessaan, ja itsestä huolehtimiseen jää enemmän voimavaroja ja mahdollisuuksia.
 

Miten luodaan edellytykset onnistuneelle kuntoutukselle?

Voimme vaikuttaa kuntoutuksen onnistumiseen sopivien puitteiden luomisella. Asiakkaan kanssa työskentelevät kuntoutuksen asiantuntijat tarvitsevat riittävästi aikaa perehtyäkseen asiakkaan tilanteeseen ennen kuntoutusjakson alkua. Asiantuntijan pitää olla yksilöllisestä tilanteesta kartalla. Se viestittää asiakkaalle työntekijän aitoa kiinnostusta hänen asioistaan ja toimintakyvystään.

Sosiaalityöntekijä Sari Komulainen Verve Oulusta tunnistaa kuntoutuksen asiantuntijan vaativan roolin onnistuneen kuntoutuksen mahdollistamisessa. Tämä tulee esille jo tavoitteiden asettamisessa.

- Yleensä tavoitteiden määrittely on lähtöisin kuntoutujasta, jolloin kuntoutujalla on motivaatiota muutokseen. Joskus on kuitenkin niin, että kuntoutuja ei kykene itse määrittelemään tavoitetta. Tällöin työntekijällä tulee olla osaamista ja tietoa kuntoutujan tilanteesta, jotta hän voi johdatella asiakasta sopivan tavoitteen löytämisessä. Tavoitetta pitää kyetä myös muuttamaan tilanteen sitä vaatiessa, toteaa Komulainen.

- Ohjaustyön ammattilaisuutta punnitaan myös tilanteissa, joissa kuntoutujalla saattaa olla epärealistiset odotukset. Kuntoutuja on ajatellut tavoitteeksi esimerkiksi työkyvyn arviointia, vaikka se ei kuulu kuntoutuspalvelun sisältöön. Tällöin sopivat tavoitteet tulee käydä läpi keskustellen ja selkeästi perustellen. Näin kuntoutuja ei koe pettymystä epärealistisista tavoitteista, Komulainen kertoo ja Korhonen myötäilee.

Kuntoutuksen asiantuntijat toimivat moniammatillisissa tiimeissä. Asiakkaan yksilöllistä tilannetta katsotaan useista näkökulmista ja siitä saadaan monipuolista tietoa. Erityistä merkitystä kantaa hyvä kommunikaatio ja yhteistyö työryhmässä – tämän tunnistavat kaikki asiantuntijamme.

- Mietimme yhdessä työryhmän palavereissa, mikä hyödyttää asiakasta tai ryhmää. Toimivuuteen liittyy niin työryhmän sisäinen kuin tiimin ja kuntoutujan välinen luottamus. Tiimi pohtii parhaita kuntoutuksen keinoja ja sisältöjä ja niitä räätälöidään tarpeiden mukaan, kuvailee Marjamäki. Hän lisää myös, että työyhteisön matala hierarkkisuus ja vähäinen byrokratia helpottavat kuntoutujan asioiden hoitoa sekä verkostotyöskentelyä.

Kaiken kaikkiaan onnistuneen kuntoutuksen taustalla on useita osa-alueita asiakasläheisestä ja -lähtöisestä kohtaamisesta asiantuntijan osaamisella asetettuihin tavoitteisiin. Osaaminen tiivistyy moniammatillisissa työryhmissä, jotka tukevat koko kuntoutusprosessia. Eri tilanteisiin suunnitellut kuntoutuksen tilat tarjoavat fyysiset puitteet tavoitteiden saavuttamiselle ja kuntoutuksen onnistumiselle.

*Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö. 7.11.2022.