Kerro kaverille

Julkaistu 4.04.2019 kategoriassa Artikkelit Uutiset

Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs siirsi tehtävänsä huhtikuun alussa seuraajalleen Jan Schugkille. Mitä ajatuksia heillä on kuntoutuksen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä?

Työelämä muuttuu digitalisaation myötä, väestö ikääntyy ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt.

- Yhtä yksittäistä syytä työeläkkeiden kasvuun ei ole. Kasvu painottuu kahteen ikäryhmään, joista toinen on yli 60-vuotiaat ja toinen on alle 40-vuotiaat. Mielenterveyden häiriöiden osuus kasvusta on suunnilleen puolet. Vanhuuseläkeiän nousu ja aktiivimalli selittävät myös kasvua, Jukka Kivekäs toteaa.

- Lähtökohtaisestihan suomalaiset ovat yhä terveempiä ja onnellisempia. Sosiaalinen tuki on kunnossa ja päihteiden käyttö on vähenemään päin. Työelämäkin on pääsääntöisesti kehittynyt myönteisesti.  Tietynlainen liiallinen itseohjautuvuus on kuitenkin lisääntynyt. Jo koulussa ollaan oman suunnittelun ja toiminnanohjauksen varassa. Tämä vastuu ei välttämättä sovi kaikille. Jos ihmiset uupuvat jo opiskellessa, niin työelämään saapuu valmiiksi uupuneita ihmisiä, Jan Schugk pohtii.

Haasteena työn murros

Työelämän muutos on yksi työeläkkeelle hakeutumista selittävä tekijä. Suorittavat ja rutiiniomaiset työt ovat vähentyneet ja kaikkien töiden työnkuvat monipuolistuneet.

- Ammattitaitovaatimukset ovat muuttuneet paljon monissa tehtävissä, Jukka Kivekäs sanoo.

Jan Schugk mainitsee esimerkkinä R-kioskin myyjän, joka hänen lapsuudessaan oli lasiluukun takana, ojenteli tuotteita eikä aktiivisesti myynyt mitään. Nykyään myyjä tarjoilee kahvit, hoitaa viranomaistehtäviä ja tekee aktiivista myyntityötä.

- Yhä useampaan työhön on tullut tietotyön ja palvelutyön piirteitä, mikä on rikastanut niitä, mutta samalla työ kuormittaa henkisesti enemmän. Esimerkiksi mielenterveysongelmaiselle henkilölle sopisivat parhaiten rutiininomaiset, päivästä toiseen samanlaisina toistuvat tehtävät ja stabiili ympäristö. Tätä ei nykyinen työelämä tarjoa, kun koneet pystyvät tekemään sekä manuaaliset että tietotyörutiinit, Jan Schugk sanoo.

- Kun työ on henkisesti vaativampaa, se kuluttaa ja vaatii jo lähtökohtaisestikin enemmän. Tällöin osa joko syrjäytyy tai ei pääse edes mukaan, Jan Schugk lisää.

Miten kuntoutuksella vastataan haasteisiin?

Työelämän muutos tuo omat haasteensa myös kuntoutukselle.

- Keskustelua on käyty siitä, että löytyisikö tämän päivän yhteiskuntaan ja työelämään paremmin sopivia kuntoutuksen keinoja. Tällaisia on kuitenkin vaikea löytää, kun on tehty selkeä rajanveto siihen, että työeläkekuntoutuksessa ei mennä toimintakykykuntoutukseen. Yhtenä uutena keinona on kuitenkin tullut laajennettu työhönpaluun tuki, joka sopii vähän vaikeampiin tilanteisiin, Jukka Kivekäs kertoo.

-Se on jo nähtävissä, että koulutusratkaisujen osuus tulee lisääntymään. Työssä olevan väestön täydennys- ja uudelleenkoulutustarve kasvaa, kun osaamisvaatimukset muuttuvat. On luontevaa, että pyrimme tukemaan sitä, että työkykyongelmaiset ihmiset pärjäävät työssä, Jukka Kivekäs toteaa.

Kivekäs näkee mielekkääksi mieluummin lisätä ihmisten ammatillista osaamista kuin tehdä pitkälle räätälöityjä ratkaisuja.

- Yhteen aikaan oli trendinä tehdä tiettyyn työpaikkaan sidottuja kuntoutussuunnitelmia. Jos työtehtävät myöhemmin muuttuvat, niin henkilö ei välttämättä enää pärjää. On parempi, että ihmisille mieluummin annetaan lisää ammatillisia valmiuksia. Työelämän muuttuminen on koko ajan nopeutunut ja se korostaa tämän merkitystä, Jukka Kivekäs toteaa.

Myös Jan Schugk pitää hyvänä suuntana järjestää esimerkiksi lyhyitä pätevöittäviä koulutuksia, joilla ihmisen osaamista voidaan kasvattaa.

- Työjärjestelyillä tyypillisesti kavennetaan työtehtäviä, jolloin työnantajan näkökulmasta ihmisen käyttökelpoisuus kapenee. Se on lyhytnäköistä pitkällä aikavälillä. Työuran loppuvaiheessa se voi toimia, mutta pääsääntöisesti olisi parempi etsiä ratkaisuja, jolla työmarkkina-arvo kasvaisi, Jan Schugk sanoo.

- Työeläkekuntoutus ei ole pelkkää eläkkeentorjuntaa. Kuntoutettu ihminen tuo säästöä, jos hänelle ei tarvitse maksaa eläkettä, mutta vasta työhön takaisin sijoittunut ihminen tuottaa järjestelmälle lisää tuloja. Täytyy nähdä kokonaisuus eikä pelkästään pyrkiä välttämään kustannuksia, Jukka Kivekäs toteaa.

- Työeläkekuntoutus ei vastaa työllisyyspolitiikasta ja työllistymisestä, vaan kuntoutuksesta. Jossain  vaiheessa henkilö ei enää ole meidän keinoin autettavissa ja silloin siihen pitää tyytyä. Mielestäni kuntoutuksessa voitaisiin kuitenkin vähän enemmän varmistaa työllistymistä, luontevana toimijana tässä voisi olla vaikkapa oppilaitos, Jukka Kivekäs pohtii.

Kuntoutujan tiekartta kytkisi kuntoutuksen eri osa-alueita yhteen

Jukka Kivekäs oli aikoinaan perustamassa Työhönkuntoutumisen palveluverkostoa ja oli merkittävässä roolissa KuntoutuNET-verkkopalvelun kehittämiselle. Kuntoutuksen toimintatavat ovat niiden myötä yhdenmukaistuneet. Palveluverkostolle ei työeläkekuntoutuksen kentässä nähdä enää tarvetta, vaan yhteistyötä halutaan kehittää enemmän kumppanuuksien kautta.

- Maailma on muuttunut ja yksittäisillä työeläkeyhtiöillä on jo sen verran isot volyymit, että palveluntuottajaverkosto pystytään itse hoitamaan, Jukka Kivekäs toteaa.

- Kuntoutuksessa on tapahtunut iso muutos siinä, miten työterveyslääkärit, työterveyshuolto ja HR tuntevat kuntoutusta.  Yhä suurempi osa kuntoutushakemuksista tulee työterveyshuollon kautta. Vielä tarvittaisiin kuitenkin ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen parempaa kytkemistä yhteen. Olisi hyvä olla jonkinlainen kuntoutujan tiekartta, jonka avulla katsottaisiin yhdessä, mitä henkilö tarvitsee ja missä järjestyksessä. Esimerkiksi ensin järjestettäisiin sopiva lääkinnällinen kuntoutus, jonka jälkeen henkilö voisi mennä työkokeiluun ja lisäksi saada työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä hetkellä nämä kaikki etuudet ja palvelut haetaan eri paikoista, päätetään eri kriteereillä toisistaan tietämättä ja ne toteutuvat sattumanvaraisessa järjestyksessä, Jukka Kivekäs sanoo.

- Aiemmin ajateltiin, että ensin valmennetaan ja sitten etsitään työpaikka. Tämä ajatusmalli on muuttunut. Valmentaminen voi tapahtua työpaikalla. Työhönpaluu voidaan tehdä asteittain sairaudesta paranemisen mukaan. Esimerkiksi leikkauksesta toipumisen prosessissa niveltä aletaan asteittain kuormittamaan. Samoin hyvää masennuksen hoitoa on, että tietyssä toipumisen vaiheessa asteittain palataan normaaleihin arkirutiineihin, joista työssäkäynti on yksi asia. Työkokeilun idea on juuri se, että ei tarvitse heti olla sataprosenttisesti käytettävissä, Jukka Kivekäs toteaa.

- Myös apuvälineiden kehittyminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Ihminen, joka on nyt työkyvytön, ei välttämättä ole sitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi parhaillaan tehdään tutkimustyötä ajatuksella ohjattavien hienomotoristen tekokäsien kehittämiseksi. Yhä vähemmän voidaan ajatella, että joku henkilö olisi itsestäänselvästi työkyvytön. Myös etätyö on muuttunut ja tuonut uusia vaihtoehtoja osatyökyisten työssäkäyntiin ja osallistumiseen, Jan Schugk toteaa.

- Kuntoutuksen palveluntuottajien vahvuutena on se, että he tuntevat oman alueensa työmarkkinat ja oppilaitokset. Olisi tärkeää olla tietoinen myös siitä, minkälaisia töitä tarvitaan viiden vuoden päästä ja mitkä ovat kasvavia aloja. Kuntoutusmaailmassa ylipäätään pitäisi uskaltaa luodata tulevaisuutta vähän pidemmälle. Kuntoutus on kuitenkin yksi tapa, millä terveysongelmaiset ihmisetkin pidetään mukana työelämän muutoksessa, Jukka Kivekäs toteaa lopuksi.

 

Jukka Kivekäs, ikä 64 vuotta. Valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1980, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1990 ja vakuutuslääketieteen dosentiksi 1996. Valmistumisen jälkeen alkuun pari vuotta sairaaloissa ja työterveyshuollossa. Pitkä rupeama LEL Työeläkessassa (sittemmin Etera) 1982-1996 alkuun tutkijana ja sitten vakuutuslääkärinä. 1996-98 Työeläkevakuuttajat Telassa ylilääkärinä ja koulutushankkeen vetäjänä (Huomisen Työkyky) ja sitten 1998-2008 toimitusjohtajana Vakuutuskuntoutus VKK:ssa. Varmaan aprillipäivänä 2008.

Jan Schugk, ikä 52 vuotta. Valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1993. Työuran alussa viisi vuotta sotilaslääkärinä, sitten pari vuotta terveyskeskuksen työterveyshuollossa. 10 vuotta vierähti Nokian palveluksessa erilaisissa työterveyshuollon ja työturvallisuuden tehtävissä, mm. Nokian Suomen toimintojen johtavana työterveyslääkärinä ja viimeiset neljä vuotta globaalina työterveys- ja työturvallisuusjohtajana. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkärinä ja sieltä Varmaan syksyllä 2018.

 

Teksti ja kuva: Sari Eskelinen 

 

Kerro kaverille

Ota yhteyttä