Kerro kaverille

Julkaistu 26.01.2022 kategoriassa Asiakaskokemuksia Uutiset

Liperiläinen Raisa Vottonen-Tuominen on halunnut aina tehdä töitä ihmisten kanssa. Kun terveys ei enää mahdollistanut työtä ikäihmisten palvelutalossa, oli aika lähteä etsimään työuralle uutta suuntaa Verven ammatillisesta kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutusselvityksen (AKSE) jälkeen käynnistyneessä työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa (TEAK) suunta vahvistui ja matka uudelle työuralle pääsi alkamaan. 

Raisa Vottonen-Tuominen ennätti työskennellä hoiva-avustajana Liperissä ikäihmisten palvelutalossa vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen oli todettava, että työtä ei enää ollut mahdollista jatkaa. Olkapään vamman ja reuman vuoksi nostoliikkeitä ei enää voinut tehdä. 

- Olkapään leikkauksen jälkeen käsi ei kuntoutunut niin kuin piti, joten minulla ei ollut mitään mahdollisuutta jatkaa aikaisempaa työtäni. Samaa mieltä oli Lääkäri Iiro Hartikainen hänen suositellessaan minulle AKSEa, muistelee Raisa Vottonen-Tuominen vuosien takaista tilannettaan.

Lääkäri Iiro Hartikainen tsemppasi ja kirjoitti Kelan ammatillisen kuntoutushakemuksen (KU 101) liitteeksi tarvittavan B-lausunnon.  Vottonen-Tuomisen AKSE eli ammatillinen kuntoutusselvitys pääsi alkamaan Verve Joensuussa vuonna 2017. 


AKSEssa tsemppaava lääkäri loi uskoa tulevaisuuteen


Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä (AKSE) arvioidaan sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Asiakas saa täältä tietoa eri ammateista, niiden vaatimuksista, opiskelumahdollisuuksista sekä työmarkkinoista. Kuntoutuksen päätyttyä asiakas saa itselleen yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, sekä kokonaiskuvan mm. fyysisestä ja psyykkisestä työ- ja toimintakyvystään. 

AKSEn aloitusajankohta ei ollut Vottonen-Tuomiselle kuitenkaan paras mahdollinen. 

- AKSEn aikaan olkapää vaivasi kaikkein eniten. Olkapää saattoi tippua paikoiltaan milloin vain, jopa levossa. Tuolloin olikin tosi vaikea nähdä minkään ammatin olevan mahdollinen, kertoo Vottonen-Tuominen ja jatkaa.

- Suurimman avun sainkin tuolloin lääkäri Iiro Hartikaiselta, joka työskenteli tuolloin Vervessä. Sain häneltä hyviä ohjeita käden kanssa toimimiseen, en vain kehotusta syödä särkylääkkeitä. Käden kuntoutus eteni tuolloin hyvin. Hartikainen myös tsemppasi ja valoi minuun uskoa, että kyllä minä vielä jotain työtä voin tehdä.
 

TEAKin mahdollisuus kokeilla eri ammatteja vahvisti suunnan uudelle työuralle


Elokuussa 2021, Vottonen-Tuomisen vielä ollessa sairauslomalla, alkoi työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK)

TEAKissa on kolme vaihtoehtoista palvelua: työkokeilu, työhönvalmennus sekä työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä. Työkokeilu palveli Vottonen-Tuomista parhaiten, sillä hänellä oli jo selvillä, millaista työtä haluaisi tehdä. 

- Itsestään selvää oli, että halusin jatkossakin työskennellä ihmisten kanssa. Olen toiminut isäni ja lapseni omaishoitajana sekä oman tytön vakavan sairauden myötä myös hetken kouluavustajana. Kiinnostus kouluavustajan tehtävään heräsikin tästä. Kiinnostuksen lisäksi koin, että tämä voisi olla myös terveydentilalleni sopiva, kun nostelua ja fyysistä työtä ei ole niin paljon, sanoo Vottonen-Tuominen.

Seuraava askel olikin päästä kokeilemaan kouluavustajan tehtäviä käytännössä, jotta selviäisi olisivatko nämä tehtävät kiinnostavia ja terveydelle sopivia. Kuntoutukseen kuuluvassa työkokeilujaksossa Vottonen-Tuominen sai sovittua itselleen työharjoittelut haluamistaan paikoista. Ensimmäiset kaksi kuukautta vierähti Salokylän Koulussa ja seuraavat kaksi kuukautta Liperin seurakunnassa. Kummassakin paikassa pääsi toimimaan pienten lasten kanssa ohjaten heitä eri askareissa ja leikkien heidän kanssaan.

- TEAK tarjosi Raisalle hyvän mahdollisuuden tutustua alaan monipuolisemmin, kun pääsi kahteen eri työharjoittelupaikkaan. Näistä Raisa sai hyvää kokemusta sekä etenkin uskoa omiin kykyihinsä ja siihen että terveys tosiaan kestää. Harjoitteluista Raisa sai myös paljon positiivista palautetta ja  tietoa siitä, mitä vielä tulisi vielä oppia, kertoo Verve Joensuun ammatillinen kuntoutusohjaaja Kati Pikkarainen.

Työharjoitteluissa harjoitteluissa pääsin hyvin katsomaan, miten oma kroppa reagoi kaikkeen tekemiseen

- Näissä harjoitteluissa pääsin hyvin katsomaan, miten oma kroppa reagoi kaikkeen tekemiseen. Työharjoittelut vahvistivat myös entisestään sen, että tämä on minun alani. TEAK antaa hyvän mahdollisuuden kokeilla eri aloja, vaikka useampaakin ennen kuin lähtee opiskelemaan uutta alaa. Työharjoittelun kautta oma uusi alani vahvistui, ja päätin lähteä opiskelemaan kouluavustajaksi, kertoo Vottonen-Tuominen loppuvuoden tunnelmistaan.
 

Opiskeluiden kautta uudelle työuralle


Kun TEAK päättyi joulukuussa 2021 oli Vottonen-Tuomisella jo ajatus siitä, että opiskelisi oppisopimuksella koulunkäyntiavustajaksi. Koska tämä ei kuitenkaan toteutunut, hän päätti hakea Riveriaan, jossa oli mahdollista opiskella koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi. Haku oli joulukuussa 2021 ja tieto opiskelupaikasta tuli jouluviikolla. 

- En pitänyt ollenkaan itsestään selvänä, että pääsen opiskelemaan. Tieto opiskelupaikasta tulikin positiivisena yllätyksenä, muistelee Vottonen-Tuominen.

Tällä hetkellä Vottonen-Tuomisen päivät täyttyvät opiskelusta. Lähipäiviä on koululla 5–7 päivänä kuukaudessa, muut päivät ovat työharjoittelua. Työharjoittelut antavat hyvän mahdollisuuden tarkastella, millaisessa ympäristössä kouluavustajan töitä haluaisi tehdä. Kiinnostuksen kohteena on löytää työharjoittelupaikka vammaispuolelta. 

- Ammatillisen kuntoutuksen aikana Raisa innostui säännöllisestä lenkkeilystä, ja tähän pystyin työfysioterapeuttina häntä kannustamaan ja antamaan vinkkejä työ- ja toimintakykyä ylläpitävään monipuoliseen liikuntaan. Tästä on varmasti apua myös opiskeluiden aikana, toteaa Pikkarainen.

Opiskelut alkoivat 10.1. ja 1–2 vuoden kuluessa Vottonen-Tuomisella on virallinen tutkinto alalle, jota haluaa ja pystyy tekemään.
Ammatillinen kuntoutus eteni hyvin ja matka uudelle työuralle on alkanut. Mutta jotain Vottonen-Tuominen kuitenkin jäi kaipaamaan Verven kuntoutuksesta.

- Omaohjaajani Kati oli tosi kannustava, joten harmittaa, että en voi hänelle enää purkaa ja jakaa asioita. Kati selvitteli puolestani eri asioita ja jaksoi uskoa asiaan. Hän kyllä osasi työnsä, toteaa Vottonen-Tuominen.

Lisätietoja

Kerro kaverille

Ota yhteyttä